Keisari?!…
Keisarinna koetti tunkea katseensa hänen sielunsa syvyyteen.
Oliko hän tosiaan se, miltä näytti?
Eikö hän enää nähnyt ammottavaa kuilua… kuilua?…
Kun keisarinna tahtoi varoittaa häntä, tarttui tämä hänen käteensä, ja hänen punehtuneisiin silmiinsä ilmestyi tuo omituisen eloton, sammunut ilme, jota hän pelkäsi.
"Olet sairas, Aleksandra!"
Eikö sairailla ollut oikeutta nähdä, kuulla?
Hän sulki silmänsä. Mielikuvat ahdistivat häntä. Aina nuo samat.
Murhaajia… murhaajia!…
Hän tahtoi Aleksein luokseen. Tahtoi Annushkan…
Annushkalla oli ääni, joka sai muistot haihtumaan. Annushka rukoili…