Marinelli. Kysykähän vaan puolisoltanne. Marinelli, nimi Marinelli oli kuolevan kreivin viimeinen sana: ja niin outo-äänisesti! niin outo-äänisesti!… Elköön konsana menkö korvistani tämä kauhistava ääni, ell'en koettele kaikkia, saadakseni hänen murhaajansa ilmi ja rangaistukseen.
Ruhtinas. Luottakaa minun tehollisimpaan avun-tekooni.
Odoardo. Ja minun palavimpaan toivooni!… Hyvä, hyvä!… Entä mitä vielä?
Ruhtinas. Sitä kysyn minä Marinelli.
Marinelli. Luullaan, ei olleenkaan rosvoja, jotka karkasivat kreivin päälle.
Odoardo (pilkaten). Eikö? Eikö tosiaan?
Marinelli. Hangoittelijan poistattaneen hänen tieltä.
Odoardo (purevasti). Ai! Vai hangoittelijan?
Marinelli. Ihan.
Odoardo. No sitte … kirotkoon Jumala hänen, tämän salamurhaaja-konnan!