SALADIN.
Lähetä noutamaan siis hänet.
SITTAH. Veli, ma saanko?
SALADIN. Nathania sääli vain! Hän älköön saako mitään luuloa, ett' eroittaa hän väkivallalla tytöstä aiottaisiin.
SITTAH.
Älä pelkää!
SALADIN.
Ja mun, mun täytyy jo Al-Hafi löytää.
KUUDES KOHTAUS.
Nathanin talon palmustoon päin avoin etehinen, kuten I,1:ssä. Esille levitettynä osa tavaroita sekä kalleuksia, joista siellä on puhuttu.
NATHAN ja DAJA.
DAJA. Kuink' ihanaa! Niin valiota kaikki! Oh — kaiken tään te yksin antaa voitte. Hopeakangas kultareunainen tuo miss' on kudottu? Kuin kalliskin? Hääpuku vasta tulis siitä — vaikka kuningatarten ylle!
NATHAN. Miksi juuri hääpuku?