Mutta juna oli jo ehtinyt niin likelle ja kohisi niin kovasti, ettei nuorempi tyttö kuullut oikein, mitä hänelle sanottiin; hän luuli, että häntä oli käsketty palaamaan takaisin. Hän juoksi takaisin kiskojen yli, kompastui, kaatoi sienensä ja rupesi niitä poimimaan.

Juna oli jo likellä ja koneen käyttäjä huudatti junan höyrypillillä, minkä suinkin voi.

Vanhempi tyttö huusi: "jätä sienet siihen!" vaan nuorempi luuli, että sisarensa oli käskenyt hänen keräämään pois sienet ja ryömi yhä pitkin rautatietä.

Koneen käyttäjä ei saanut junaa seisattumaan. Vielä kuului kimakka vihellys ja juna tuli pikku tytön päälle.

Vanhempi tyttö huusi ja itki. Kaikki matkustajat katsoivat vaunujen akkunoista, ja konduktööri riensi junan loppupäähän katsomaan, miten tyttösen oli käynyt.

Kun juna oli mennyt ohitse, niin näkivät kaikki, että tyttö oli pitkällään kiskojen välillä, pää alaspainuneena ja aivan liikkumatta.

Sitten, kun juna jo oli ehtinyt kauvaksi, nosti tyttö päätään, nousi polvilleen, keräsi sienensä ja juoksi sisarensa luo.

Hyppäys.

Muuan laiva oli purjehtinut maan ympäri ja oli kotimatkalla. Ilma oli tyyni ja kaikki miehistö oli kannella. Keskellä väkijoukkoa hyppeli suuri apina sinne tänne ja näytti huvittavaa kaikkia. Se koukisteli itseään, hyppeli ja väänteli naamaansa hyvin naurettaviin asemiin, suututti ihmisiä, ja näytti tietävän, että väki oli hänestä huvitettu ja teki siitä syystä vielä enemmän ilveitään.

Se hyppäsi muutaman kaksitoista vuotiaan pojan luo, joka oli laivan kapteenin lapsia, sieppasi hänen päästään hatun, pani sen päähänsä ja kiipesi sukkelasti mastoon. Kaikki rupesivat nauramaan, ja poika seisoi siinä avopäin tietämättä, itkisikö vai nauraisi. Apina istui sitten ensimäisen maston koppiin, otti lakin päästään ja rupesi käsillään ja hampaillaan repimään sitä rikki. Se tahtoi nähtävästi suututtaa poikaa, osoitteli häntä ja irvisteli hänelle. Poika uhkaili sitä, huusi sille, vaan se repi vieläkin enemmän hattua. Laivamiehet nauroivat yhä kovemmin, poika punehtui, heitti pois päältään nuttunsa ja läksi kiipeämään mastoon apinan jälkeen. Minuutin kuluessa oli hän ehtinyt touvia myöten ensimäiseen maston koppiin, mutta apina kiipesi vielä notkeammin ja sukkelammin kuin hän vielä ylemmäksi juuri samassa silmänräpäyksessä, kun poika yritti temmaista pois siltä hattunsa.