* * * * *
Annesa viipyi koko sen päivän pienessä kirkossa. Hän mumisi edelleen rukouksia, mutta ajatteli muita seikkoja.
"He tuomitsevat minut kolmenkymmenen vuoden vankeuteen", hän ajatteli. "Ehkä kuolen ennen sen päättymistä. Tai mahdollisesti he määräävät minulle vain kaksikymmentä vuotta. Kun pääsen vapaaksi, olen vanha. Mitä silloin enää voin tehdä? Täytyy kulkea kerjäämässä almuja. Ehkä vankilassa voin tehdä työtä ja koota vähän rahaa. Matteu Piras, joka oli viisitoista vuotta Civitavecchian vankilassa, toi sieltä päästyään mukanaan kotiin neljäsataa skudoa ja pani pystyyn sievän myymälän. Mitähän Paulu sanoo? Mille kannalle hän asettuu? Auttaako hän minua? Kieltääkö hän minut? Tehköön, niinkuin parhaaksi näkee. Minä täytän velvollisuuteni. Tahdon muuttua hyväksi ihmiseksi. Voi jumala! Voi Jumala!"
Ja hän itki ajatellessaan Paulua, mutta ei enää häpeän eikä epätoivon kyyneliä. Sitten hän päätti olla enää ajattelematta Paulua. Hänestä tuntui, että olisi tehnyt syntiä, jos vielä olisi ajatellut tätä. Eikä hän enää koskaan tahtonut tehdä syntiä. Entä Gantine? Mitä Gantine sanoisi, mitä tekisi? No niin, hän oli nuori ja kevytmielinen, ennen pitkää hän rauhoittuisi.
Puolenpäivän ajoissa ukko Castigu kolkutti kirkon ovelle. Annesa meni pylväskäytävään, söi palan leipää, joi hapanta maitoa ja vaihtoi muutaman sanan vanhan paimenen kanssa.
— Onko päätöksesi järkähtämätön? paimen kysyi häneltä. Menetkö kylään tänä iltana? Tahdotko, että tulen saattamaan?
— Se ei ole tarpeen. En pelkää.
Ukko Castigu katseli häntä. Hän oli kalpea, mutta oli muuten entisen näköinen, katse ivallinen ja yksinkertainen. Ukko Castigu luuli erehtyneensä luullessaan häntä syylliseksi.
Ja paimen kertoi:
— Viime yönä näin unta, että täti Anna Decherchi oli tullut tänne. Hänellä oli päälaella kori täynnä rypäleitä ja kädessä kirje. Mutta se ei ollutkaan Anna Decherchi, vaan Paulu valepukuisena ja niin hyvin naamioituna, että hän ihan näytti tuolta vanhalta tädiltä. Heti kun hän oli nähnyt minut, hän purskahti nauruun ja kysyi minulta: "Missä Annesa on? Tahdon hiukan narrata häntä".