— Herra siunaa! vanha neiti parahti hiven ivaa äänessään. Miksi olet niin raivostunut, Gantine?

— Sen hyvin tiedätte, täti Paula. Annesa on täällä. Hän on piilossa täällä, kenties tuon oven takana. No niin, kuulkoon vain, mitä sanon, jos on siellä. Minun täytyy puhua.

— Puhu hiljaa! Puhu vain, mutta älä huuda. Annesa tosin ei voi kuulla sinua. Jospa paholainen olisi meistä yhtä kaukana kuin hän.

— Annesa on täällä, tässä talossa! Gantine toisti alakuloisena, mutta varmasti. Älkää valehdelko, älkää vannoko, täti Paula! Olen jo tarpeeksi joutunut naurun- ja säälinalaiseksi. Mutta minun muka vain täytyy olla vaiti! Ei! Tuhannesti ei! Olen jo liian kauan malttanut mieleni. Ja nyt olen ymmärtänyt kaiken ja aion puhua siitä asianomaisille.

— Minulleko?

— Teillekin. Ja sanokaa sille naiselle, että olen oivaltanut koko ilveilyn. En aio nostaa hälinää, en ole häijy mies. Toiset ovat minua häijympiä.

Gantine melkein itki. Annesa heltyi hetkeksi ja tunsi melkein äidillistä hellyyttä, jota Gantinen nuoruus ja hyvyys aina olivat hänessä herättäneet. Hänen teki mieli avata ovi ja lausua nuorukaiselle muutama lohdun sana. Mutta tuo toinen saattoi äkkiä ilmestyä. Eikä Annesa enää tahtonut nähdä häntä.

— Tänä iltana, Gantine jatkoi, näin Paulun juttelevan ukko Sogoksen kanssa. He lukivat kirjettä ja neuvottelivat kaiketi Annesan lähdöstä. Näinä päivinä Paulu ja Sogos muutoin ovat yhtenään kököttäneet nenät yhdessä. Hän, Paulu, minun isäntäni, luulee, etten minä tiedä mitään, ja kuitenkin olen selvillä kaikesta. Onhan minulla korvat kuullakseni ja silmät nähdäkseni.

— Minä taas en tiedä mitään, poikaseni, en yhtään mitään.

— Siinä tapauksessa kerron teille, millä tolalla asiat ovat. Paulu tahtoo ottaa vaimokseen Annesan, joka ehkä ei vastustakaan tuumaa. Hän ei ole enää pitkiin aikoihin ollut sama Annesa kuin ennen. Hän ei enää rakasta minua, ei ajattele minua. Minun lähtiessäni metsään hän ei edes tahtonut suudella minua. Minulla oli lähtiessäni paha aavistus sydämessäni. Sitten tapahtui, mitä tapahtui. Nyt Paulu tahtoo mennä naimisiin hänen kanssaan, muka sentähden, että Annesaa panetellaan ja vainotaan Decherchien takia.