Näin sanoen läksi hän astuskelemaan taas, että maa tömisi, auringon laskua kohden, suomatta enää edes silmäystäkään vieraalle.
Olen nähnyt malttia ja levollisuutta Hämeen metsäkulmalaisissa ennenkin, mutta Yrjöä olen enimmän kaikista ihmetellyt. Siinä hän nyt polki tavallisessa tahdissaan kuusiston rinnettä, selitettyään toiselle aseensa oivallisuutta.
Vieras se oli ällistyneen näköisenä kauan aikaa, vihdoin päästi hän muutamia "sarvipäitä" hammastensa välistä ja lähti kiiruusti hiipimään Yrjön perässä.
— Vanha tuttu, ihan itse Kustaa Himmeliin, kuiskasi Matti. Siitäkös silmäni pystyyn kävivät. Himmeliini oli siis taaskin sattunut Matin tielle! Epäilemättä oli hänkin kuullut aarnihaudasta, jossa juhannus-öinä tuli paloi, ja oli tullut sitä Perälän Topon kanssa anastamaan.
— Mitä lienee riivatulla nahassa, mutisi Matti ja viittasi minua tulemaan perässänsä.
Hiivimme siinä nyt Himmeliinin perässä, koettaen pitää häntä nähtävissämme. Niinkuin kissa hiipaili hän Yrjön jäljissä, kätensä tavoitteli tuppea, joka heilui hänen vasemmalla kupeellansa: saatuansa sen käteensä rientää hän yhä nopeammin, eikä vähäkuuloinen Yrjö kuule edes oksain hiljaista ratinaa, vaan astuu levollisena eteenpäin.
Jo saa melkein vainooja kiini vainottavansa, ja valmiina on pitkä puukko syöksymään Yrjön hartialihoihin. Ei ole enää heidän väliään kuin pari syltä; minä olisin mielelläni huutanut, mutta Matti veti minua taas tuuhean kuusen suojaan. Tästä piilopaikastaan huusi hän taas matalalla kolealla äänellä, joka minustakin tuntui kammottavalta: murhamies! riennä, riennä että pian saan sinun omakseni!
— Mitä pirua se on, jupisi Himmeliini ja seisahtui vähän, kuitenkaan taakseen katsomatta, minussa on ollut sekainen veri, korvani valehtelevat. Ja huolimatta äänestä riensi hän taas eteenpäin, vaikka paljon arempana kuin äsken.
— Murhamies riennä, riennä, oveni on auki, lattia lakaistu, käy kiiruusti eteenpäin, huusi taas Matti entiseen tapaansa.
Silloin seisahtui Himmeliini ja huusi raivokkaasti: mikä piru sinä olet, joka et anna kunniallisille ihmisille rauhaa — — —?