LAUSON KUKKA. Saanko minä istua polvellasi?
TUUKAN POIKA hieman kainostellen. Tule, kuten tahdot, mutta minunhan ei pitänyt saada koskea sinuun.
LAUSON KUKKA nauraa, kömpii hänen syliinsä ja lepää hetken hekumallisesti hänen käsivarsillaan. Pian nousee hän ylös, kietoutuu Tuukan poikaan ja suutelee häntä kiihkoisasti. Sinä olet niin äärettömän kaunis!
Esirippu laskee.
TOINEN SIVU
Suvisydän. Hämäläisten käräjäkenttä. Taustalla karkeatekoinen kunniaistuin. Tuukan poika istuu vähänmatkaa siitä ja veistelee nuolta.
LAUSON KUKKA huutaa metsässä. Pikku Tuukka huhuu!
TUUKAN POIKA. Lauson Kukka hohoo!
LAUSON KUKKA. Onko siellä ketään; saanko tulla sinne?
TUUKAN POIKA. Tule pois vaan.