Nyt oli Klaus Baasin mahdotonta ruveta puhumaan puutteesta ja kuolemasta, ja hän vastasi arvokkaan totisesti: "Puutarhoja on Hampurissa vain kaikkein rikkaimmilla."
"No", huokasi Suse helpoituksesta, "ette siis olekaan rikkaita."
Isä pisteli halukkaasti poskeensa ja nauroi: "Eihän ne nyt rikkaita, Suse. Sehän nyt olisi jo liikaa! Mutta, katsos he ansaitsevat hyvin toimeentulonsa ja säästävät rahaakin. Sillä kunnon ihmiset tulevat aina rahakkaiksi Hampurissa; se on vanha totuus, se."
"No kun vanhempasi tulevat rahakkaiksi", sanoi Suse, "niin sinun täytyy ruveta maamieheksi. Siihen tarvitaan näet varoja. Minun isäni ja äitini ovat varakkaita. Etkö tahtoisi ruveta maamieheksi?"
"Kyllähän", vastasi Klaus Baas, "tahtoisinhan minä, ja kaipa minä sille alalle vielä rupeankin."
"Se on oikein", sanoi pappi. "Kun vanhempasi Hampurissa edistyvät ja tulevat varakkaiksi, niin muuta sinä vaan pois takaisin tänne maalle ja rupea maamieheksi. Se on se oikea ala, sillä ihmiset pysyvät terveinä."
"Niin", lausui Klaus Baas jo aivan vakuuttavalla äänellä, "minä olenkin halunnut aina maamieheksi, pienestä pitäen. Ja toteutankin aikeeni."
"No sittenpä sinä tuletkin tänne meidän puoleen ja harjoittelet täällä… taikka ei: sinä menet Hohenwestedtin[24] maanviljelysopistoon. Eikö ole hauskaa, isä, että meillä on tällaisia omaisia Hampurissa? Klaus, sinun vanhempaisi täytyy antaa sinulle hevonen, hoidat sitä Hohenwestedtissa ja ratsastat tänne meille joka pyhäksi. Herjes, miten hauskaa!" Ja sitten kysyi Suse, mitä koulua hän kävi, — gymnaasiotako?…
Klaus Baas hymyili ja vastasi: "porvarikoulua." Ja hän juttusi posket punottaen luonnonhistoriasta, englanninkielestä…
Sillä tavoin ruokailtiin; ja sitten astui sisään papin rouva: hoikka vaaleaverinen nainen. Hän ei luonut liian ystävällisiä silmäyksiä vieraasen, hän katseli Klaus Baasia kylmästi. Ja kun Suse kertoi, että tämä on serkku ja aikoo ruveta maamieheksi ja mennä Hohenwestedtin maanviljelysopistoon, tuli rouva pilkalliseksi ja tokaisi: "Vai? Se maksaa rahaa." Isä tosin sanoi: "Niin, ne menestyvät hyvin Hampurissa", mutta siitä huolimatta ei rouva ottanut riemuun yhtyäkseen, vaan vastasi: "No hyvä se. Mutta heittäkääpä nyt nuo suunnittelut ja menkää maata. Vie hänet, Suse, keittiön puolelle pesemään jalkansa ja neuvo sitten yliskamariin nukkumaan."