"Mies parka! Hän ei enää kestä kauvan. Onko sinulla mitään muuta asiaa sinne?"
"Ei mitään. Esitän sinut rouvanani."
"Ja itsesi herrana!"
"Ja sitten kysyn, voisiko hän mitenkään auttaa jälelle jääneitä Eschenwinkeliläisiä. Heillä on nyt puolentoista tunnin matka työpaikalleen Diekkooger niemelle. Se on surkeata."
"Kuinka tuo kaikki kerran päättynee, oikein pelottaa minua usein! Ingeborg Andreeksen kanssa Flackelholmilla, se on niin kiusallista, niin ajattelematonta, ja Frans Strandigerkartanossa, ja Andreeksen äiti hiljaisessa huoneessaan… Frans istuu hänen luonaan välistä tuntikausia joka päivä, Heim!"
"Pääasia on, että Andrees tulee voimakkaaksi ja Ingeborg hänen rouvakseen."
"Näytätpä sinä onnelliselta."
"Älä kuvittele mitään! Kuule!"
Heim nojausi takakenoon tuolillaan ja oikoili jäseniään. "Onpas minulla nyt kerrankin hyvä omatunto", sanoi hän. "Kymmenen viikkoa piukkaa työtä! Ja päällepäätteeksi kuherteluviikkoina! Jolloin muut ihmiset tekevät häämatkojaan."
"Olet tehnyt häämatkasi perunavakojen välillä. Kuinka arvelet, edistymmekö?"