"Minun mielestäni se on varsin johdonmukaista intiaanien näkökannalta", huomautti doña Hermosa.
"Mahdollista kyllä, lapsi kulta, en tahdo väitellä kanssasi siitä, mutta myönnäthän, että kuukausi sitten emme ensinkään odottaneet apachien vallan niin pikaista palauttamista tälle rajaseudulle."
"Kuten näette, don Pedro, en ymmärrä hituistakaan kaikesta tästä, ja kuitenkin tuntuu minusta, ettei Tiikerikissasta tule varsin ylevämielistä hallitsijaa."
"Mitä sillä tarkoitat, Luciano ystäväni?"
"Tarkoitan mitä kaikkien ihmisten epäilemättä täytyy tarkoittaa. Kirje, jonka hän toissapäivänä kirjoitti don Fernandolle, on jotenkin selvä, luullakseni, sillä hän sanoo siinä suoraan, että jos don Fernando viiden päivän kuluttua vielä tavataan siirtokunnasta, niin hän hirtättää hänet."
"Jos hän saa hänet käsiinsä!" sanoi doña Hermosa vilkkaasti,
"Tietenkin, señorita", sanoi capatazi.
"Miksi ihmettelet tätä, Luciano?" sanoi don Pedro hyväntahtoisesti. "Hyvä Jumala, tässä maailmassahan tapahtuu niin paljon ihmeellisiä asioita! Minä puolestani tunnen paljon henkilöitä, joita on uhattu samalla tavoin ja jotka siitä huolimatta voivat oikein hyvin."
"Yhtäkaikki en minä sentään luota siihen."
"Mutta nyt ei olekaan kysymys tästä. Palaa haciendaan, don Luciano, äläkä missään tapauksessa unohda kehoituksiani."