"Luottakaa minuun, teidän armonne; mutta vielä sananen."
"Puhu, ystäväni, mutta nopeaan."
"Olen hyvin huolissani Estevanin vuoksi", sanoi capatazi puoliääneen, jottei Manuela kuulisi häntä. "Jo kuusi päivää on hän ollut kadoksissa, eikä hänestä ole kuulunut mitään."
Doña Hermosan huulilla leikki hieno hymyily.
"Estevan ei niinkään mene hukkaan jälkeä jättämättä. Rauhoittukaa, kun aika tulee, saatte kyllä nähdä hänet jälleen", sanoi hän.
"Sitä parempi, señorita, sillä siihen mieheen voi luottaa."
"Don Torribio!" sanoi Manuela kääntyen ympäri.
"Hm!" sanoi capatazi, "sitten on paras, että minä katoan."
"Tulkaa, tulkaa", sanoi Manuela.
Kumarrettuaan doña Hermosalle ja don Pedrolle seurasi capatazi
Manuelaa.