Hän tervehti kunnioittavasti kumpaakin upseeria.
"Tekö siinä todellakin olette, don Torribio?" mutisi eversti.
"Niinpä luulen", vastasi don Torribio hymyillen.
"Teidänhän piti, kun minulla viimeksi oli kunnia nähdä teidät, lähteä pitkälle matkalle."
"Palaan nyt juuri siltä."
"Mutta tuo univormu."
"Niin, tosiaankin, caballerot, väsyttyäni siihen, että minua täällä maaseudulla aina kohdeltiin kuin tyhjäntoimittajaa, kuin jotakin hyödytöntä narria, puistin päältäni kaiken, mikä voisi herättää huomiota, tullakseni mieheksi minäkin, kuten kaikki muut ihmiset."
"Te olette siis?" kysyi don José.
"Upseeri, kuten tekin, eversti, ja sitäpaitsi valtion kuvernöörin ajutantti."
"Tuohan on tavatonta!" sanoi eversti.