Hänen miehensä ja tohtori keskustelivat hiljaisella äänellä. Oli kysymys siitä, miten sairasta oli hoidettava. Kääntäen päänsä sanoi kreivitär lääkärille:
— Oletteko tuonut vartijan?
— En, minä pidän parempana lähettää tänne sisäoppilaan, joka voi paremmin valvoa tilannetta.
— Lähettäkää kumpikin. Ei koskaan voi olla liian varovainen. Voitteko lähettää ne vielä tänä yönä, sillä ajattelen, että te ette jää tänne aamuun saakka.
— Niin, itse asiassa minä aijon mennä kotiin. Olen ollut täällä jo neljästä saakka.
— Mutta kotiin palatessanne te lähetätte vartijan ja sisäoppilaan.
— Se on jokseenkin vaikeaa keskellä yötä, mutta tahdon kuitenkin koettaa.
— Täytyy. He ehken lupaavat, mutta he eivät tule.
— Mieheni seuraa teitä ja tuo heidät, joko mielihyvällä taikka väkisin.
— Ettehän te voi jäädä yksin tänne, rouva.