— Minäkö… lausui kreivitär, aivankuin huudahtaen, äänensävyllä, joka ilmaisi uhmaa ja joka sisälsi närkästyneen vastalauseen kaikkea hänen tahtonsa vastustamista vastaan. Sitten hän esitti, niin määräävin sanoin, ettei niitä voinut vastustaa, tilanteen välttämättömyyden. Täytyi tunnin kuluessa saada paikalle sisäoppilas ja vartija kaikkien onnettomuuksien varalle. Saadaksensa ne oli heidät otettava vuoteesta ja tuotava tänne. Hänen miehensä yksin voi tehdä sen. Sillä aikaa jäisi hän sairaan luo, hän, jonka sekä velvollisuus että oikeus se oli. Hän täytti yksinkertaisesti vaan ystävättären ja vaimon tehtävän. Muuten hän tahtoi, että asia niin järjestettiin, eikä kukaan voisi häntä kehoittaa luopumaan tästä päätöksestä.
— Hänen todistelunsa oli järkevä. Kaikkien täytyi myöntää se ja päätettiin seurata sitä.
Kreivitär oli noussut kokonaan ajatellen näiden miesten lähtöä, haluten kiireesti tuntea heidän olevan poissa ja jäädä yksin. Nyt, ettei tekisi mitään taitamattomuuksia heidän poissaollessaan, hän kuunteli koettaen hyvin käsittää, säilyttää kaikki mielessään, olla mitään unhoittamatta lääkärien huomautuksista. Maalarin kamaripalvelija, joka seisoi hänen vieressään, kuunteli myöskin ja hänen takanansa tämän vaimo, keittäjätär, joka oli auttanut ensimäisiä siteitä pantaessa, osoitti päännyökkäyksin, samaten käsittäneensä. Kun kreivitär oli toistanut äänen aivan kuin läksyn, kaikki nämä ohjeet, hän kiirehti molempia miehiä lähtemään, toistaen miehelleen:
— Palatkaa vain nopeasti, palatkaa nopeasti.
— Minä vien teidät vaunuissani, sanoi lääkäri kreiville. Se kulettaa teidät takaisin nopeammin. Te tulette tänne ainakin tunnin kuluttua.
Ennen lähtöä lääkäri tutki uudestaan kauan haavoittunutta, tullakseen vakuutetuksi siitä, että hänen tilansa pysyi tyydyttävänä.
Guilleroy epäili vielä. Hän sanoi:
— Ettehän vain pidä varomattomana sitä, mitä teemme?
— En. Ei ole vaaraa. Hän tarvitsee vain lepoa ja rauhaa. Rouva de Guilleroy suvaitsee estää häntä puhumasta ja itse puhuu hänelle niin vähän, kuin mahdollista.
Kreivitär tuli alakuloiseksi ja virkkoi: