— Teidän kirjeenne!
Kreivitär kysyi:
— Mitä? Minun kirjeenikö?
— Olisin voinut kuolla hävittämättä niitä.
Kreivitär huudahti:
— Oh! yhdentekevä! Tietäähän sen, että on kuitenkin kysymys siitä.
Löydettäköön ne ja luettakoon, minä en välitä.
Sairas vastasi:
— Minä en tahdo. Nouskaa, avatkaa kirjoituspöytäni alalaatikko, se suuri, siellä ne ovat kaikki, kaikki. Täytyy ottaa ne ja heittää tuleen.
Kreivitär ei hievahtanut ja jäi närkästyneeksi, aivankuin sairas olisi neuvonut suorittamaan jotakin raukkamaista tekoa.
Sairas virkkoi yhä: