— Ei kannata kiittää minua siitä… sillä minun on tunnustettava teille, että kuulemanne keskustelu johtui aivan sattumasta… Nuo miehet olivat huolehtineet hevosestani käydessäni tehtaalla… enkä minä oikein tietänyt, kuka heistä oli pidellyt sitä… jonkatähden pelkäsin aikaansaavani taistelun palkitsemalla yhtä heistä… ja menin päätien varrella olevaan majataloon ja tuotin sieltä heille syötävää ja juotavaa… Sitten he pyysivät minuakin juomaan… ja siinä juodessani heidän kanssaan juttelin ehdokkaista, joiden julistukset olivat naulatut tehtaan seinille… Ettekö siis myönnä, ettei minun kiihoitustyöni niinmuodoin ollut suurenkaan arvoinen?…
— Onhan se kuitenkin jotakin!… Ja pian saatte itse nähdä, kuinka mainio mies tuo Marc-setä on!… Olen varma siitä, ettei teillä nyt hänen palattuaan enää tule olemaan niin kamalan kuivaa meillä kuin tähän asti…
— Mutta… — yritti prinssi vastustaa — Eihän minulla milloinkaan…
Untuva keskeytti hänet.
— Älkää huoliko!… Ette te kuitenkaan saa minua uskomaan, ettei teillä muka olisi ollut ikävä!… Mutta eikö Marc-sedän sosialistinen julistus siis todellakaan loukkaa teitä?… Sillä onhan se kovasti sosialistinen…
— Mutta minähän olen itsekin sosialisti!…
— Niinkö!… — virkkoi tyttönen ihmeissään. — Mutta älkää vaan levittäkö sitä tietoa liiaksi Pont-sur-Sarthessa… Se vahingoittaisi teidän mainettanne!… Mutta jos te siis olette sosialisti… niin ettekö pelkää sen tulevaisuudessa hieman häiritsevän hallitustoimianne?…
— Toivon, ettei toki niin hullusti sentään käyne!… Mutta jos se häiritsee, niin voinhan luopua hallituksesta… Ymmärrättekö?…
— Ymmärrän, Armollinen herra…
— Se on varsin helppoa!… sillä minulla on kuusi veljeä!… Mutta ettekö tekin… neiti Coryse… ollut paraikaa vaalikiertueella, kun minä kohtasin teidät?…