Marc-setä kääntyi ompelijan puoleen:
— Sanokaapa minulle rouva Bertin… milloin saisin puhutella teitä?… Minulla on hyvin kiire… Tarvitsisin puvun veljentyttärelleni… jo kello viideksi… Ja nyt on kello puoli kaksi…
— Mutta… huudahti pikku rouva de Liron. — Minähän voin luovuttaa teille rouva Bertinin… En enää tarvitse häntä!…
Ja hän palasi huoneeseensa.
— Mitä te niinmuodoin, — virkkoi Marc-setä — voitte nyt tehdä minulle?…
— Tehdä?… Käsitättehän te toki herra varakreivi, ettei teille voi tehdä pukua kello viideksi… Meidän täytyy vain koettaa sopisiko jokin mallipuvuistamme neiti d'Avesnesille… Ja jos sitten löydämme jonkin mukiinmenevän… niin me korjaamme sen illaksi…
— Mutta teidän mallipukunnehan ovat käytetyitä!…
— Herranen aika!… Niitähän on vain koetettu meidän neitosillemme, jotta ostajat saisivat paremmin nähdä… Mutta niiden joukossa on aivan vastatulleitakin…
Ja katsellen Corysea hän ehdotti:
— Meillä on pieni vaaleanpunainen hame, joka…