— Ettekö te tarvitse viisaita neuvoja?…
— Emme, kiitos!… — vastasi Marc kuivasti, mutta punastui kuitenkin aika tavalla.
Nuori rouva oli ehtinyt nähdä Corysen, ja tämä näky aivan kivetti hänet. Hänen kauniille kasvoilleen kohosi ilkeän ällistynyt ilme, ja paiskaten oven kiivaasti kiinni hän huusi varakreiville:
— Kas, kas… Teilläpä ei näytäkään olevan ikävä!…
Coryse ummisti kirkkaat silmänsä puolittain ja sanoi lempeästi:
— Tuo rouva de Liron tuntuu olevan hieman meluava!…
Mutta tepsuttaessaan neljännestuntia myöhemmin Girondinein katua pitkin setänsä rinnalla lausui Untuva mainitsematta nuoren rouvan nimeä varmana siitä, että setäkin ajatteli samaa henkilöä:
— Kylläpä hän kohtelee sinua tuttavallisesti!… Marc vastasi tylysti:
— Hän kohtelee kaikkia yhtä tuttavallisesti!… Tyttönen pudisti päätään niin että kiharat hulmusivat, ja mutisi vakavana:
— Oh!… Sehän on yhdentekevää!… Mutta tuttavallisuudessakin voi olla eri vivahduksia.