— Se, että minulla on aina niin ikävä suuressa ihmisjoukossa!… Minusta on paljon hauskempi olla yksinäni ja rauhassa… eläinteni luona…
Hän katseli hellästi isäpuoltansa ja setäänsä lisäten:
— Tai teidän seurassanne… Totta tosiaan!… Aamulla messu!… aivan kohta kilpa-ajot!… ja illalla tanssiaiset!… Se on liikaa yhden päivän osalle!…
Rouva de Bray huudahti kohottaen silmänsä taivasta kohden:
— Messukin!… Hän asettaa messun kilpa-ajojen ja tanssiaisten rinnalle!…
Untuva äkämystyi:
— Asetan kuin asetankin!… ainakin silloin, kun on kysymys tämänaamuisesta messusta… jolloin te ette tahtonut antaa minun mennä Saint-Marcieniin… sillä tekosyyllä, että Jeania tarvittiin kotona… tanssiaisvalmistuksiin…
— Entä sitten?…
— Sitten te otitte minut kanssanne jesuiittojen luo… eikä heidän messunsa ole mikään messu!… Se on seurahuvi…aamulla!… Siellä tervehditään… Odotellaan ystäviä puutarhaportilla… Tänäänkin me puhuttelimme ainakin viittäkymmentä henkilöä!…
— Mutta puhutteluhan sinäkin heitä… En siis käsitä, miksi sinä valitat?…