— Herranen aika!… — sanoi Marc-setä. — En tiedä, miten hän enää olisi voinut luulla mitään vielä pahempaa…
Untuva kysyi levottomana:
— Onko hän vihainen minulle?…
— Hänkö?… Oi! Suuri Jumala!… Se ei ikinä juolahtaisi poikaparan päähän!…
— Sepä hyvä!… Ajattelinkin: "Hän ei voi olla suuttunut… koska hän oli päivällisillä niin kiltti minulle…" Istuin nimittäin hänen vieressään!…
— Kaikki sujui siis hyvin?…
— Eikö äiti ole kertonut teille mitään?…
— En ole tavannut häntä muualla kuin aamiaispöydässä… Olithan itse läsnä silloin… ja tiedät, ettei ollut yhtään puhetta eilispäivästä…
— Katsokaahan… Minä iskin sittenkin pari kertaa kirveeni kiveeni… Ensinnäkin Henrik IV:n tähden…
— Henrik IV:n tähden?… — kysyi herra de Bray ymmällään.