Rouva de Givry toisti tottelevaisesti:
— Hän ei ole enää rippi-isäni…
— Oletteko te riitaantuneet?…
— Emme suinkaan… mutta hän itse ei enää halua…
— Mistä lähtien?… — kysyi Untuva, hänkin hyvin kummissaan.
— Tanssiaisistani… niistä, jotka minä pidin kilpa-ajojen jälkeen…
— Mitä sinun tanssiaisesi kuuluivat häneen?… — sanoi Marc. — Onko hän niin typerä, että hän sekaantuu sellaisiin asioihin?…
— Oi, ei!… — kielsi Luce vilkkaasti — Se ei ole hänen, apottiparan, syy!… vaan minun!… Minähän itse menin hänen luokseen iltaa ennen tanssiaisia pyytämään lupaa niiden pitämiseen…
— Entä sitten?…
— No, hän sanoi minulle: "Lapseni, nuo asiat eivät koske ensinkään minuun!"…