— Varmako?… Niin varma kuin kukaan voi olla, kun on kyseessä sellaiset asiat!… Katsokaahan, tähän mennessä en noina ole vielä koskaan tavannut ketään, josta olisin ajatellut: "Tuon kanssa menisin mielelläni naimisiin!…"
— Entä sitten?…
— No!… mitä sanoisitte, jos tuo ajatus vasta ollessani naimisissa juolahtaisi päähäni jonkun herran kulkiessa ohitseni?… Eikö se olisi kauheaa?… Siinä me sitten olisimme!…
Surustaan huolimatta alkoi herttuaa naurattaa; mutta hän vastasi vakavasti:
— Tuo on tapahtunut monelle vaimolle…
— Ja mitä sitten?…
— Sitten ovat he antamatta ajatustensa aherrella uudessa tulokkaassa turvautuneet mieheensä… Ja jos hän on ollut hyvä aviomies, kuten minä tulisin olemaan…
— Siitä olen varma!… sanoi Untuva vakuutettuna. — Mutta luuletteko olevan hyötyä siitä, että mies on hyvä, jos hänellä ei ole hyvä vaimo?…
— Ja miksi ette te muka voisi olla hyvä pikku vaimo… rehellinen ja uljas?…
— Niin, mikään ei estäisikään… ellen vain tapaisi…