— Ketä?…
— Tuota herraa, jota luultavasti en koskaan tapaakaan… mutta, joka missään tapauksessa ei ole Aubièresin herttua…
Ja herra d'Aubièresin tehdessä liikkeen lisäsi hän vilkkaasti:
— Niin… Pidän teistä paljon, hyvin paljon!… Olen jo ennenkin sanonut sen teille… Mutta uskon, etten ensinkään, en hitustakaan pidä teistä niinkuin miehestään tulisi pitää… Ja olen varma siitä, että sinä päivänä, jolloin tapaisin hänet, josta pitäisin sillä tavalla… minä heittäisin kaikki tyynni!… Oi, suinpäin!… Siinä te siis näette… Olen hävytön sanoessani tämän teille… Mutta olisin vielä hävyttömämpi, jos ottaisin teidät sanomatta mitään… Jos te siis nyt, saatuanne tietää syyn kieltävään vastaukseeni kuitenkin tahdotte saada minut… niin te ainakin tiedätte, mikä teitä odottaa… Te ette silloin voi moittia minua mistään… Sanon "moittia minua mistään", mutta se on vain puhetapa… sillä… lopultakin… olen varma siitä, että te ette olisi hyvillänne… Mutta missään tapauksessa en minä kuitenkaan silloin olisi ollut kavala ja tekopyhä… Ymmärrättekö?… — Ymmärrän nyt — sanoi herra d'Aubières lempeästi — että te tulisitte hyvin onnettomaksi minun rinnallani ja että minä puolestani tulisin kauhistuttavan onnettomaksi nähdessäni teidän olevan onneton… Minun täytyy koettaa unohtaa se, johon olen puolen vuoden kuluessa kohdistanut kaikki ajatukseni, kaikki iloni, kaikki toiveeni… Te olette hyvin hienolla ja hyvin selvällä tavalla tehnyt minulle tiettäväksi, että olen vanha hupsu…
— Oletteko te vihainen minulle?… — kysyi Coryse säikähtyneenä. — Varmaankin te olette vihainen minulle?
— En ole… Vakuutan teille, etten ole vihainen… — mutisi miesparka liikutuksen tukehduttamalla äänellä.
Hän yritti nousta, mutta vaipui syvemmälle multaan.
— Mitä nyt!… — virkkoi hän huomatessaan hämmästyksekseen vajoavansa joka liikkeellä.
Gribouille nähdessään hänen yrityksensä arvasi heidän nyt aikovan palata sisälle ja alkoi tanssia hänen edessään raivoisasti haukkuen.
Herttua koki nojata käteensä, mutta se tunki pehmeään maahan samalla kuin hänen ruumiinsa tuntui uppoavan yhä enemmän.