— Ei merkitsekään… Olette oikeassa… Mutta suudellessaan viimeisen kerran Untuvan kiinteää ja notkeaa pikku kätöstä sanoi herra d'Aubières itseksensä:
— Sittenkin!… Se merkitsee sittenkin paljon… Se on kolme vuotta vähemmän!…
Palatessaan saliin katseli tyttönen lampun ääressä lukevaa Marc-setää ikäänkuin näkisi hänet nyt ensimmäisen kerran ja vastaamatta herra ja rouva de Brayn huolestuneisiin kysymyksiin herttuan katoamisesta, hän ajatteli:
— Marc-setä ei näytä kolmea vaan kymmentä vuotta nuoremmalta kuin herra d'Aubières!…
VII.
Seuraavana aamuna venyi Untuva nurmikolla leikitellen Gribouillen kanssa odottaessaan kouluunmenoaikaa, kun Marc-setä lähestyi häntä sanoen äkäisellä äänellä:
— Aubières on matkustanut!… Tyttö ponnahti pystyyn:
— Matkustanut?… Minne?
— Pariisiin… hieman virkistymään… Se on kyllä hänelle tarpeen, poikaparalle!…
— Oi!… — huokasi Untuva. — Sinä säikähdytit minua!… Luulin hänen matkustaneen ikipäiviksi pois!…