— Mistä sinä sen tiedät?…
— Tunnen sinun köyhäsi!… Ja kun minä käyn heidän luonaan, niin he puhuvat sinusta koko ajan… Sentähden minä siellä kuljenkin… Sillä muuten olisi kyllä parempi valita sellaisia, joilla ei ole sinua, eikö niin?…
— Mistä johtuu, että vaikkakin he puhuvat minusta sinulle, he eivät koskaan kerro minulle mitään sinusta?…
— Minähän olen kieltänyt heitä!… Olen sanonut heille: "Jos hän saa tietää, että minä käyn teidän luonanne… että hän voi sattua tapaamaan minut omilla käynneillään, niin te ette enää koskaan saa häntä nähdä… ette koskaan… sillä hän piilottelee antaessaan, kuten toiset varastaessaan…" Eikö totta?…
— Kuinka kummallinen pikku tyttö sinä oletkaan!… Jospa äitisi…
— Ah niin!… Tietääkö hän jo?…
— Mitä?…
— Että sinä perit?…
— Tietää…
Untuva purskahti nauramaan.