— Voi, nyt hän saa pitkän nenän!… Sillä tähän asti on hänellä aina ollut tapana sanoa, että täti Carabas tulee antamaan omaisuutensa hyväntekeväisyyslaitoksille, vaikkakin hän on sydämensä salaisuudessa toivonut että isä ja sinä sen saisitte!… Ja, koska nyt on vain puolet hänen toivostaan toteutunut… ja lisäksi vain sen huonompi puoli… niin mahtanee hän olla innoissaan…
Sitten palaten tuohon asiaan, mikä eniten kiinnitti hänen mieltänsä, kysyi hän surumielisesti:
— Tänäänkö sinä jo siis matkustat?…
— Joiksikin päiviksi ainoastaan… järjestämään asioitani… Mutta minä palaan pian…
— Niin… Palaakin pian!… Sinulla ei ole liikaa aikaa vaaleihin!… Mutta minäpä tulenkin puhumaan puolestasi!… Voi Jean-ukko raukkaa!… Kylläpä hän nyt saa ruveta ravaamaan niin jalan kuin ratsainkin!…
Ja varakreivin hymyillessä hän jatkoi:
— Teetkö sinä pilaa minun työstäni?… Erehdyt suuresti siinä tapauksessa!… Minä olen sangen suosittu henkilö täällä… sangen suosittu…
Sitten hän hyppäsi toiseen asiaan:
— Kylläpä tulee olemaan hauska nähdä nyt niiden naamat, jotka eivät pidä sinusta… Ja sellaisia on paljon…
— Mitä… Onko heitä paljon?