Kunnian orjantappuratie loistaa sädekehänä maan ympärillä; autuas se joka on kutsuttu vaeltajaksi tänne ja ilman omaa ansiotaan saamaan paikan rakennusmestarien joukossa, jotka tekevät siltaa ihmissuvun ja Jumalan välille.
Mahtavin siivin liitelee historian henki halki aikain ja näyttää — rohkeutta ja luottamusta ja lempeyttä herättääkseen — kiiltävinä kuvina yömustalla pohjalla Kunnian orjantappuratien. Se ei pääty, kuten sadussa, kunniaan ja riemuun täällä maan päällä, vaan se viittaa ohi maisen elämän, aikaan ja iäisyyteen.
JUUTALAISTYTTÖ.
Köyhäinkoulussa oli muitten pienten lasten joukossa pieni juutalaistyttö. Hän oli niin hyvä ja reipas ja kiltimpi kuin kaikki muut, mutta yhteen tuntiin, nimittäin uskontotuntiin, ei hän voinut ottaa osaa; kävihän hän kristittyä koulua.
Hän saattoi kyllä avata maantiedekirjan ja lukea sitä tai laskea valmiiksi laskuesimerkkinsä, mutta pian se oli tehty ja läksy luettu; hänen edessään oli kyllä avoin kirja, mutta ei hän sitä lukenut, hän istui ja kuunteli ja pian huomasi opettaja, että hän seurasi opetusta tarkkaavammin kuin ehkä kukaan muu.
"Lue kirjaasi!" sanoi opettaja lempeästi ja vakavasti, mutta tyttö loi häneen mustat, säteilevät silmänsä ja kun hän sitte teki hänellekin kysymyksen, osasi hän vastata paremmin kuin kaikki muut. Hän oli kuullut, ymmärtänyt ja kätkenyt.
Hänen isänsä oli köyhä, kelpo mies; pannessaan lapsen kouluun oli hän opettajan kanssa sopinut, ettei tytölle opetettaisi kristillistä uskoa; hänen poistumisensa tältä tunnilta olisi ehkä herättänyt pahennusta ja mietteitä koulun muissa pienokaisissa, hän oli siis jäänyt tunnille, mutta tästälähin ei se enään käy päinsä.
Opettaja meni isän luo, sanoi hänelle, että hänen joko täytyy ottaa tyttönsä pois koulusta tai antaa hänen kääntyä kristityksi. "Minä en jaksa katsella noita palavia silmiä, tuota sielunhartautta joka ikäänkuin janoo evankeliumin sanoja!" sanoi opettaja.
Ja isä purskahti itkuun: "itse puolestani tiedän vain vähän uskonnostamme, mutta hänen äitinsä oli uskossaan luja Israelin tytär; hänen kuolinvuoteellaan lupasin, etten koskaan anna kastaa lastamme; minun täytyy pitää lupaukseni, se on ikäänkuin liitto minun ja Jumalan välillä."
Ja pieni juutalaistyttö otettiin pois kristitystä koulusta.