Hän on näyttänyt minulle sekä painettuja että kirjoitettuja papereja käsittävän kokoelmansa, joka on kotoisin tynnyristä; enin osa on saatu ruokakauppiaalta. Siinä oli pari lehteä suurenpuoleisesta kirjoitusvihosta. Erittäin kaunis ja selvä käsikirjoitus veti puoleensa huomioni.

— Tämän on ylioppilas kirjoittanut, sanoi hän. — Ylioppilas, joka asui tässä vastapäätä ja kuoli kuukausi sitten. Hän on, niinkuin näkyy, kärsinyt kovasti hammastaudista. Sitä on varsin hauska lukea. Tässä on vain vähän jäljellä tätä kirjoitusta, sitä oli kokonainen kirja ja vähän enemmänkin. Vanhempani antoivat siitä ylioppilaan emännälle kokonaisen naulan vihreää suopaa. Tämän minä sain pelastetuksi.

Minä lainasin sen, minä luin sen ja nyt minä kerron sen. Otsakkeena oli:

Täti hammastauti.

I.

— Täti antoi minulle makeisia, kun olin pieni. Hampaani kestivät sen eivätkä menneet pilalle. Nyt minä olen tullut vanhemmaksi, tullut ylioppilaaksi. Hän hemmoittelee minua vieläkin makealla, sanoo, että minä olen runoilija.

Minussa on jonkun verran runoilijaa, mutta ei tarpeeksi. Usein, kun kuljen kaupungin kaduilla, näyttää minusta siltä, kuin kulkisin suuressa kirjastossa. Talot ovat kirjahyllyjä, jokainen kerros on hylly kirjoineen. Tuossa on arkitarina, tuossa vanha näytelmä, tieteellisiä teoksia joka alalta, tässä roskakirjallisuutta ja hyvää lukemista. Ajatuksillani ja mielikuvituksellani on yllinkyllin tilaisuutta askarrella tässä kirja-ainehistossa.

Minussa on jonkun verran runoilijaa, mutta ei tarpeeksi. Monessa ihmisessä en sitä varmaan yhtä paljon kuin minussa, eivätkä he kuitenkaan kirjoita kilpeensä tai kaulanauhaansa nimeä runoilija.

Heille ja minulle on annettu Jumalan lahja, siunaus, joka riittää itsekullekin meistä, mutta josta ei voi jakaa muille. Se tulee auringonsäteenä, täyttää sielun ja ajatuksen, tulee kukkaistuoksuna, sävelenä, joka on tuttu, eikä kuitenkaan tiedä miten.

Tässä edellisenä iltana istuin huoneessani ja halusin lukea, mutta minulla ei ollut kirjaa eikä edes lehteä. Samassa putosi lehmuksesta tuore vihreä lehti. Tuulahdus toi sen ikkunasta minulle.