Sillävälin rakentava sosialisti jatkaa työtään myöskin sosialisoimalla tärkeimpiä julkisia palveluksia, siirtämällä toisen toisensa jälkeen yksityisliikkeiden hallusta kunnallisen ja valtiollisen valvonnan alaiseksi, tehden lakkaamatta työtä sellaisen siirtämisen hyväksi ja vastustaen jokaista puoluetta ja jokaista järjestöä, joka ei päättävästi vastusta yleisten tarpeiden ja toimialojen käyttämistä yksityisiin hyötymistarkoituksiin.
On olemassa neljä eri järjestelmää julkisia palvelustoimia, jotka voitaisiin erittäin mukavasti järjestää yhteisomistuksen ja -valvonnan alaisiksi, ja jokaista niistä voidaan käsitellä toisista riippumatta.
On ensinnäkin julkisen kasvatuskoneiston tarve, enkä tarkoita tässä kasvatuksella pelkkää alkeisopetusta, vaan yhtä oleellista suurten oppilaitosten tarvetta, joissa ei opeteta ja tutkita ainoastaan teknillisiä taitoja ja hyödyllisiä tieteitä, vaan jotka sitäpaitsi avartavat tietoja ja tukevat filosofista ja kirjallista työtä. Sivistynyt yhteisö ei ole ajateltavissakaan, ellei ole suuria julkisia kirjastoja, julkisia museoita, julkisia taidekouluja, nykyaikaisen ajattelun ja kirjallisuuden hyväksi tulevia julkisia kunnianosoituksia ja avustuksia, ja kaikkia näitä asioita rakentava sosialisti voi edistää sadoissa kohdissa.
Sen ohella on tarve ja tilaisuus organisoida koko yhteisö, mitä terveydenhoitoon tulee, kehitellä sairaalat, lääkärinapu, julkinen terveyttäminen, lasten huolto suureksi täysin luotettavaksi ja tehokkaaksi julkiseksi palvelustoimeksi. Tätäkin asiaa voidaan edistää joko yleisen sosialistisen liikkeen osana tai siitä riippumatta — viimeksimainittu mahdollisuus niitä varten, joiden mielestä sosialistinen suunnitelma kokonaisuudessaan on mahdoton hyväksyä tai hankala.
Kolmas harrastusryhmä, jonka alueella voidaan nykyaikana työskennellä, on toisistaan riippuvien liikenne- ja asunto-olojen kehitteleminen, joka liittyy erottamattomasti paikallisten hallitusalueittemme uuden suunnittelun ongelmaan. Tälläkin alalla aljetaan koko maailmassa yhä selvemmin tajuta, että yksityinen toiminta on tuhlaavaa ja sosiaalisesti tuhoisaa, että vain kollektiivinen silmälläpito, kollektiivinen johto ja niin edespäin, aina rakennusmaan, talojen, rautateiden, raitioteiden ja omnibusliikenteen kollektiivisen toiminnan ja omistuksen esineiksi tekemiseen saakka voi pelastaa nykyaikaisen liikkuvan väestön yhteenajautumisesta ja -ahtautumisesta.
Neljäs taloudellisen toiminnan alue, jolla kollektivismi on kehittymässä ja josta rakentava sosialisti löytää valtavan suuren työalueen, liittyy yleistyneempiin julkisen kaupan muotoihin ja erikoisesti ravintoaineiden ja mineraalien tuottoon, käsittelyyn ja hankintaan. Kun maanviljelyksen puuttuvaa yritteliäisyyttä on autettava luomalla kelvollista kasvatuksellista koneistoa, maanviljelysopistoja ja muuta sellaista, kun yksityisen kaivoksenomistajan ja tehtailijan heikko älyllinen aloitekyky tekee välttämättömäksi Lontoon "Charlottenburgin", täytyy olla ilmeistä, että valtion aloitekyky on jättänyt taakseen yksityisyritysten mahdollisuudet ja että julkisen vallan, joka opettaa ihmisiä hoitamaan maatilojaan, valmistamaan ruokaa, hoitamaan meijereitä ja kaivoksia ja jakamaan mineraaleja, tulee ensi töikseen poistaa pedagoginen välimies ja käydä itse toimeen. Se seikka, että vaitio kasvattaa asiantuntijoita yksityistä käyttöä varten (kuten Kuninkaallisessa kaivosopistossa), on epäilemättä niin naurettava yhteiskunnan taholta yksityisomistuksen hyväksi tuleva uhraus, ettei ole syytä sitä jatkaa. Toinen välttämätön etenemislinja on siinä, että siirretään yksityisiltä yhteiskunnan huostaan ostamalla, kilpailevien laitosten avulla tai miten hyvänsä, kaikki nuo suuret palvelustoimet niin nopeasti kuin julkisen toimivallan lisääntyvä kyky ja kokemus sallii.
Siinä on lyhyesti esitettynä nykyisen rakentavan sosialismin tehtävä ja menetelmä. Toisen tai toisen otsakkeen alla se voi käytellä melkein mitä kykyä ja mitä kelpoisuustyyppiä tahansa. Se ei torju ketään, joka tahtoo astua sen palvelukseen. Se ei ole mikään ahdasmielinen oppiperäinen palvelus. Se ei tavoittele parasta todistelua, vaan pyrkii tekemään maailmaa niin hyväksi kuin suinkin mahdollista. Sen pahimpia vihollisia ovat ne typerät ja riidanhaluiset asianajajat, jotka vastustavat ja vieroittavat jokaista inhimillisen hyvän tahdon kehittymisen ilmausta, ellei se maksa heidän turhamaisuudelleen veroa ehdottoman samanmielisyyden muodossa. Sen uskollisimmat palvelijat, sen tehokkaimmat auttajat taiteen, keksinnän julkisen organisation ja poliittisen uudestirakentamisen aloilla voivat hyvinkin olla miehiä, jotka eivät milloinkaan omaksu sosialistin nimeä.
NELJÄSTOISTA LUKU
MUUTAMIA YLEISTAJUISIA TODISTEITA.
1.