Erinäisillä kunnallisen ja valtion liikennepalveluksen aloilla asioiden järjestys esiintyisi liberaalisia periaatteita vastaavana suuremmassakin määrässä kuin nykyjään. Junailijat ja kuljettajat epäilemättä käyttävät virkapukua, jotta heidät voidaan tuntea, mutta virkapuku ei tule missään tapauksessa herättämään livereihin viittaavia ajatusyhtymiä niinkuin nyt on laita. Tätä palvelusta tulevat suorittamaan enimmäkseen nuoret miehet, ja jokainen heistä tulee demokraattisen Ranskan armeijan sotilaan tavoin tuntemaan, että hänellä on marsalkansauva rensselissään. Hän tulee saamaan hyvän kasvatuksen; hänen työpäivänsä tulee olemaan lyhyt, ja hänellä tulee olemaan vapaata aikaa itsensä kehittämistä tai muita tarkoituksia varten; jos hän pysyy koko ikänsä junailijana tai kuljettajana, niin hän saa kiittää siitä vain omia vaatimattomia kykyjänsä. Hän luultavasti jää junailijaksi, jos haluaa jäädä, mutta siirtyy toiseen toimeen, ellei sitä halua. Hänen ei ole suinkaan pakko siepata mainittua sauvaa ja kerskailla siitä, jos hänen taipumuksensa ovat rauhalliset.
Suuret organisoidut teollisuudenhaarat, kaivostyö, puuvillateollisuus, rautateollisuus, rakennustoiminta ja muu sellainen eroaisi nykyisestä etupäässä sikäli, että palveluksessa olevat henkilöt olisivat pysyväisesti toimiinsa kiinnitetyt ja että järjestelmällisesti vältettäisiin niitä sosiaalisia hankaluuksia, joita uudet keksinnöt ja uudet säästömenetelmät nykyaikana aiheuttavat. Kaikkialla maailmassa tulee vallitsemaan organisoitu taloudellinen valvontatoimi, joka lakkaamatta valmistaa ja tarkistaa raudan, kivihiilen, veran ja muiden sellaisten tuotteiden kulutusarvioita lähinnä seuraavia kuukausia varten.
Meidän aikamme sokea keinotteleva tuotanto johtuu siitä synkeästä tietämättömyydestä, joka näillä aloilla vallitsee, ja kun sellainen valvonta saadaan aikaan, lievenee myös suuressa määrin nykyisten työolojen julma välipäisyys. Näiden suurten tuotantotointen aloilla palvelevat henkilöt tulevat olemaan vakinaisesti työhön kiinnitettyjä samoinkuin opettajat ja rautatieläiset. Heitä ei enää oteta työhön ja eroteta päivän tai viikon kuluessa. Enempää kuin meidän mieleemme johtuu palkata poliisimiestä päiväksi tai viikoksi tai luottaa taistelutanterella sotilaisiin, jotka on siellä pestattu kuuden pennyn tuntipalkasta. Ja jos jokin nerokas keksintö tekee mahdolliseksi vapauttaa satoja miehiä, ei sosialistinen valtio lähetä heitä — niinkuin tekee nykyinen valtiomme — työkoteihin ja siirtomaihin, missä he muuttuvat sosiaaliseksi taakaksi, vaan teknillisiin opistoihin, joissa he harjaantuvat johonkin uuteen tarmonsa käyttötapaan. Kaiken kaikkiaan tulevat nämä henkilöt, kaikkein vähintäkin yritteliäisyyttä tai kykyä osoittaen, voimaan paremmin kuin he nyt voivat, tulevat saamaan täydemmän osuuden uutteruutensa tuotosta. Useat epäilemättä jäävät aloilleen, pikemmin kunnianhimon kuin tarmon puutteen vuoksi, koska sosialismin vallitessa köyhänkin miehen elämä tulee olemaan siedettävää. Henkilö, joka haluaa tehdä tavallista työtä ja kuluttaa joutoaikansa shakkia tai biljardia pelaten, jutellen tai erinomaisissa opinnoissa, tai huvittavassa, joskin tuloksettomassa taideharrastuksessa, tulee tosin pysymään köyhänä, mutta ei joudu kurjuuteen. Pelkkää mekaanista uurastusta ei maailmassa tarvitsisi nykyjään paljoakaan olla, se voitaisiin helposti välttää tuhansissa eri tapauksissa, ellei inhimillinen kärsivällisyys olisi huokeampaa kuin hyvät koneet, mutta joka tapauksessa tulee jäämään kymmenentuhatta erilaista vaatimatonta työaluetta niitä ihmisiä varten, joita ei kiihoita kunnianhimo…
Jos olette maanviljelijä tai puutarhanhoitaja, hedelmien tai kukkien kasvattaja, tulette todennäköisesti havaitsemaan olevanne samassa työssä sosialismin vallitessakin — te vuokraatte maata ja käyttelette sitä niin hyvin kuin osaatte. Vuokranne määrätään samoinkuin nyt sen nojalla, mitä ihmiset suostuvat maksamaan. Mutta maanomistajananne tulee olemaan yhteisönne, ja maksettua vuokraa korvaavat suurelta osalta korjaukset, maanviljelysdepartementin opastavat tiedonannot ja neuvot, paremmat tiet, avustukset hyvää sähköliikennettä varten, jonka ivulla voitte kuljettaa tuotteenne markkinoille, sekä lapsillenne suotu huolto ja kasvatus. Vuokraolonne tulevat todennäköisesti olemaan varmemmat ja tekemienne parannusten hyöty tulee olemaan teille taattu paremmin kuin nykyjään. Taivun uskomaan, että maidonkuoriminen ja muu sellainen tulee tapahtumaan suurissa yleisissä meijereissä, koska sellainen järjestys on säästävämpi; te luultavasti myytte tuotteet sellaisinaan yhteisönne suurliikkeelle, joka pitää huolen niiden jakamisesta. On luultavaa, että myytte viljanne leikkaamattomana ja että asianomaiset yhteiskunnan toimihenkilöt järjestävät sadonkorjuun ja tuovat kaupungista työväkiarmeijan korjaamaan tuotteitanne, hedelmiä, humaloita ja viljaa. Niinmuodoin tulette tarvitsemaan vain vähäisen määrän vakinaista työväkeä, ja siihen kuuluvat henkilöt tulevat todennäköisemmin olemaan yrityksenne osakkaita kuin palkkalaisia, joita täytyy pitää silmällä ja ajaa työhön.
Joutoaikoinanne te luultavasti harjoitatte ampumista tai metsästätte, jos sellaiset asiat teitä huvittavat — on varsin luultavaa, että tulevaisuudessa on maaseudun viljelystilojen ympärillä kaikenlaisissa ammateissa toimiville henkilöille kuuluvia asumuksia, ja he tulevat varmaan kerallanne harjoittamaan urheilua ulkosalla. Ei tarvitse pelätä urheilun häviävän, vaikka suuret vuokrakasarmit häviävät… Talven kuolleena aikana luultavasti lähdette lähimpään kaupunkiin vaimonne, ja lastenne kanssa, viivytte siellä muutamia viikkoja asuen hotellissa ja jutellen klubinne jäsenten kanssa, käyden kunnallisissa teattereissa ja niin edespäin. Varmaan myös matkustelette loma-aikoinanne. Kaikki ihmiset tulevat jossakin määrin saamaan kokea matkustamisen nautintoa ja vapautta, saavat tutustua vieraisiin olokehiin, vuoristoihin ja erämaihin, kaukaisten maiden kaupunkeihin ja saloihin ja vieraiden kansojen tapoihin.
4.
Lääkärinammattia harjoittava mies tai nainen, hammaslääkäri ja jokainen sellaisiin toimiin harjaantunut henkilö, korkeampien oppilaitosten opettaja t.m.s. lakkaa sosialismin vallitessa olemasta yksityinen yrittäjä, jonka tärkeimpänä pyrintönä on upean asunnon ja komeiden ajoneuvojen hankkiminen; hän tulee kuulumaan erääseen tulevan ajan kaikkein suurimmista julkisista palvelustoimista, julkiseen terveystoimeen. Hän kuuluu joko jonkin suuren sairaalan lääkärikuntaan (sairaalat eivät tule olemaan hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan runsasta kannatusta nauttivia julkisia laitoksia) tai piirikunnan esikuntaan, joka toimii hoitajajärjestön yhteydessä, työskentelee maalaissairaalassa, eristyssairaalassa tai muussa sentapaisessa laitoksessa tai on neuvoa-antava spesialisti tai toimii etupäässä tutkijana tai ammattinsa uuden sukupolven opettajana ja harjoittajana.
Hän ei saa kuvitella elämäänsä ja asemaansa ihan samanlaiseksi kuin julkista kannatusta nauttivien tutkijoiden ja yleisen terveydenhoidon palveluksessa toimivien lääkärien elämä ja asema nykyjään. Meidän päivinämme ovat melkein kaikki julkiset toimet huonopalkkaisia verrattuina yksityisten ansaitsemiin tuloihin, ja syynä on juuri yksityisomistajien voitonhimo. Samoin on kaikkien tiedemies-tutkijain ja useimpien julkisten virkain haltijain laita. Se asiaintila, johon sosialismi viittaa, merkitsee maailmaa, joka tulee epäilemättä olemaan sopusoinnussa näiden rakentavien käsitysten kanssa ja vapaa sellaisesta kademielisestä voitonhimosta. Whitehall ja South Kensington voivat syystäkin pelätä laajalle leviäviä kapitalistisia sanomalehtiä ja rengastaneen pääoman ahnaita juonia, mutta terve, rakentava sosialismi ei voi sitä mitenkään vahingoittaa. Nykyisen ajan virkamiehelle sosialismi voi niinmuodoin sanoa vain, että hän tulee todennäköisesti saamaan suhteellisesti paremman palkan kuin nyt; mitä taas asunnon vuokraan ja ostoksiin tulee, viittaan jo edellä oleviin huomautuksiini..
Otaksukaamme sitten, että olette taiteilija — käytän tätä nimitystä merkitsemään kaikenlaisten taiteiden, kirjallisten, draamallisten ja soitannollisten samoinkuin maalauksen, kuvanveiston, piirustuksen ja arkkitehtuurin harjoittajia. Te tahdotte ennen kaikkea persoonallisen ilmaisun vapautta ja otaksutte luultavasti, että se on kaikkein vaikeimmin löydettävissä sosialistisesta valtiosta. Todellisuudessa olette kuitenkin paljon vapaampi kuin nyt. Aloitatte uranne varmaan paikallisessa kunnallisessa taidekoulussa, voitatte siellä palkintoja ja oppiarvoja ja saatte viettää muutamia suurenmoisia nuoruuden ja työn vuosia Italiassa tai Parisissa, Saksassa tai Lontoossa, Bostonissa tai New Yorkissa tai missä hyvänsä taiteenne suuressa tyyssijassa. Sitten kenties otatte osaa johonkin suureen julkiseen kilpailuun, opistonne tai kaupunkinne painattaa, julkaisee, jäljentää tai myy joitakin teoksianne, te saatte kotikunnaltanne lainan aineksen ostoa varten — jos aineksenne on ostettava — ja niin te ryhdytte muovaamaan sitä kauniiksi myytäväksi teokseksi. Jos olette alallanne jossakin määrin etevä, niin julkiset viranomaiset pyrkivät kilvan toimimaan takaajinanne ja teostenne tilaajina; he ovat hyväntahtoisia ja tyytyväisiä tilaajia. Ja jos teoksenne herättää mielenkiintoa lukuisissa henkilöissä ja tuottaa heille nautintoa, voitte onnellisen kykynne nojalla päästä yhtä rikkaaksi ja mainioksi kuin kuka muu sosialistisen valtion jäsen tahansa. Jos sitävastoin ette ihmisiä ollenkaan miellytä, ette kunnallisen taidekokoelman tuntijoita enempää kuin yksityisiä yhdistyksiä ja taiteensuosijoita tai kansanomaista ostajaa, niin kohtalonne ei ole kovempi kuin kenen hyvänsä menestymättömän taiteilijan nykyjään; teidän täytyy suorittaa vähän aikaa jotakin muuta työtä ja saada joutoaikaa aloittaaksenne uudestaan.
Teatterinäytännöt tulevat osoittamaan nykyisten menetelmien kehittymistä, mutta minkäänlaisesta kykyjen rengastumisesta, suosittujen "tähtien" hyväksi puhtaasti kaupallisin keinoin harjoitetusta hurjasta reklaamista tai teatterien trustiutumisesta ei voi olla puhettakaan. Teatterit tulevat olemaan kunnallisia laitoksia, ja jokainen teatterissa käyvä äänivaltainen henkilö tahtoo nähdä ne mukavina ja hienoina; eräissä tapauksissa niitä kenties johtaa julkinen näyttämöyhtiö, toisissa tapauksissa vuokraaja, joka käyttää joko omia säästövarojansa tai tilaajilta ja osakkailtaan saatuja tai julkisesta pankista lainaamiansa rahoja. Viimeksimainittu vuokraamismenetelmä on kenties käytännöllisin myös julkisten konserttitalojen hoidossa, mutta aivan yhtä mahdollista on, että niitä valvovat johtajat julkisten komiteain valitsemina tai nimittäminä. Eräissä tapauksissa voi teatterin vuokraajana toimia jonkinlainen näyttämöyhtiö, joka on perustettu erikoista näytelmälajia suosimaan. Katsojat maksavat tietenkin pääsymaksun samoinkuin nyt, mutta kunnallisiin lippumyymälöihin, ja minä otaksun, että vuokraaja tai tekijä ja taiteilijat jakavat sen, mitä jää, kun teatterin vuokra on tuloista vähennetty. Jokaisessa vähänkin merkittävässä kaupungissa tulee olemaan useita teattereja, konserttitaloja ja muita sellaisia laitoksia, kenties kilpailevien-komiteain johdon alaisina. Jokainen ymmärtäväinen henkilö oivaltaa, että näissä asioissa on noudatettava useita eri menetelmiä, pidettävä avoinna eri mahdollisuuksia, pysyteltävä vapaina itsevaltaisuudesta, ja koska sosialistiseen yhteiskuntaan tulee kuulumaan suuri määrä henkilöitä, joilla on joutoaikaa ja tilaisuutta taiteellisten asioiden arvostamiseen, ei ole ollenkaan luultavaa, että tuo tärkeä periaate unohtuu — joka tapauksessa sen unohtuminen on paljoa mahdottomampi kuin nykyisessä maailmassamme, missä joku kauppiasryhmä voi usein saada aikaan täydellisen rengastumisen taiteilijamarkkinoilla. Sosialismin vallitessa on mahdotonta, että Sarah Bernhardt joutuu esiintymään teltassa, kuten hänen täytyi tehdä Amerikassa, koska kaikki trustiutuneet teatterit sulkivat häneltä ovensa jonkin voitonjakoa koskevan mitättömän kiistan vuoksi….