SOPIMUS.
Matkamme Umgungundhlovuun tapahtui onnellisesti ja ilman selkkauksia. Kun olimme puolen päivänmatkan päässä Suuresta Kraalista, saavutimme karjalauman, jonka olimme ottaneet takaisin Sikonyela'lta, sillä näitä eläimiä oli kuljetettu hyvin hitaasti ja lepuutettu hyvin, jotta ne saapuisivat perille hyvässä kunnossa. Myöskin halusi päällikkö kaikin mokomin, että me itse ne lahjoittaisimme kuninkaalle.
Ajaen tätä eläinpaljoutta edellämme — niitä oli kaikkiaan yli viisituhatta päätä — saavuimme Suurelle Aukealle lauantaina kolmantena päivänä helmikuuta noin puolenpäivän tienoissa ja kuljetimme eläimet karjakraaleihin. Sen jälkeen riisuimme hevoset valjaista ja söimme päivällisemme niiden kolmen maitopuun alla, missä olin sanonut jäähyväiset Dingaanille.
Päivällisen jälkeen lähetit tulivat pyytämään meitä vierailulle kuninkaan luo. Heidän seurassaan tuli nuori Thomas Halstead, joka ilmoitti päällikölle, että kaikki aseet oli jätettävä mukaanottamatta, sillä zulujen lain mukaan ei kukaan mies saanut tulla kuninkaan eteen aseistettuna. Retief otti vastaan tämän tiedon epäröiden, jolloin lähetit vetosivat minuun, jonka he olivat tunteneet, ja kysyivät, eikö ollut heidän maansa tapa sellainen.
Vastasin, etten ollut heidän maassaan ollut kyllin kauan tietääkseni sen. Syntyi hetkeksi vaitiolo, jonka aikana he lähettivät hakemaan jonkun todistajaksi; sillä hetkellä en tiennyt, kenet, koska en ollut kylliksi lähellä Thomas Halstead'ia voidakseni kysyä. Samassa tämä joku ilmestyikin ja kävi selville, ettei se ollut kukaan muu kuin Hernan Pereira.
Hän astui meitä kohti zulujen saattamana aivankuin päällikkö, näyttäen lihavalta, hyvinvoivalta ja kauniimmalta kuin koskaan ennen. Nähdessään Retief'in hän nosti hattuaan sirosti ja ojensi kätensä, johon Retief ei kuitenkaan vastannut.
"Te olette siis yhä täällä, mynheer Pereira!" hän sanoi kylmästi. "Olkaa nyt hyvä ja sanokaa, mitä merkitsee tämä aseiden jättämisjuttu?"
"Kuningas valtuuttaa minut sanomaan — —" alkoi Hernan.
"Valtuuttaa teidät sanomaan, mynheer Pereira! Oletteko te siis tämän mustan miehen palvelija? Mutta jatkakaa."
"Että kukaan ei saa tulla hänen yksityiskartanoonsa asestettuna."