"Pilkkaavatko kuun jumalattaren papit Isistä, tieteen äitiä, rukouksillaan ja uhreillaan? Ja minäkö, joka teen erään pyynnön ja tarjoan —"
"Minkä pyynnön ja mitä tarjoatte?"
"Pyyntöni on, että sallitte minun olla suojassa tässä talossa noilta monilta vaaroilta, jotka uhkaavat minua faraon ja kansanne profeettojen puolelta. Ja tarjoan sellaista apua kuin kykenen tiedoillani ja kyvyilläni antamaan noita hirveitä vaaroja vastaan, jotka uhkaavat — erästä."
Tässä hän jälleen tuijotti puunrunkoon, jonka takaa kuulin pienokaisen itkua.
"Ja jos suostun, mitä sitten?" kysyi Merapi käheästi.
"Silloin, rouva, yritän suojella erästä pienokaista kirousta vastaan, jonka Jabez sanoo odottavan häntä ja monia muita, joiden suonissa virtaa egyptiläistä verta. Tahdon yrittää, jos minun sallitaan olla täällä. En uskalla sanoa, jos onnistun, sillä kuten herranne muistutti minulle ja kuten te näytitte minulle Amonin temppelissä, on minun voimani heikompi kuin Israelin profeettojen."
"Ja jos kieltäydyn?"
"Silloin, rouva", vastasi Kii äänellä, joka kalskahti kuin rauta, "olen varma, että erään, jota rakastatte — äidin rakkaudella — ryöstää teiltä jumala, jota nimitämme Osirikseksi."
"Seis!" kirkaisi Merapi ja kääntyen ympäri pakeni pois.
"Kas, Ana, hän meni", sanoi Kii, "ja ennen kuin ehdimme sopia asiasta. Kuinka kummallisia naiset ovat, Ana. Tässä on yksi suurimpia tuosta sukupuolesta, kuten näitte Amonin temppelissä. Ja kuitenkin hän aukeaa vain silloin, kun toivon aurinko paistaa, mutta kurtistuu pelon varjossa, aivankuin tuo heikko kasvi, joka kasvaa joen partaalla; hän, jonka silmät näkevät takana olevan salaisuuden, josta tuulet hänelle kuiskivat, voisi tallata sekä maallisen toivon että pelon jalkainsa alle tai tehdä niistä kiviä, joita myöten kulkisi loistoon. Jos hän olisi mies, tekisi hän niin, mutta hänen sukupuolensa vie hänet onnettomuuteen, hänet, joka ajattelee enemmän lapsen suuteloa kuin kaikkea sitä loistoa, mihin voisi sydämensä kohottaa. Niin, lapsi, yksinkertainen, pieni lapsi parka! Teilläkin oli kerran sellainen, vai mitä, Ana?"