Viipymättä kaikki tervehtivät ja vetäytyivät salin toiseen päähän.
Minä myös olin halukas menemään, mutta prinssi sanoi minulle:
"Jääkää, voidaksenne panna mieleen, mitä tapahtuu." Farao näki sen, vaikka ei kuullut.
"Kuka on tämä mies, poikani?" kysyi hän. "Hän on Ana, yksityinen kirjurini ja kirjastonhoitajani, oi farao, johon luotan. Hän pelasti minut vaarasta viime yönä."
"Vai niin. Anna hänen muistaa palvelevansa sinua, sillä jos hän kavaltaa meidän salaisuutemme, on hän kuoleva."
Userti katsoi ylös rypistäen otsaansa kuin olisi hän aikonut puhua. Mutta hän muutti mielensä ja oli ääneti, kenties siksi, että Faraon kerran lausuttuja sanoja ei voitu muuttaa.
Kun kaikki olivat menneet nosti Farao, joka oli vaipunut ajatuksiinsa, päätään ja puhui hitaasti, mutta sellaisen äänellä, jonka lausumia ajatuksia vastaan ei ole sanomista.
"Prinssi Seti, sinä olet ainoa poikani, joka olet syntynyt kuningatar As-nefertistä, kuninkaallisesta sisaresta, kuninkaallisesta äidistä, joka lepää Osiriksen helmassa. Se on totta, ettet ole vanhin poikani, koska kreivi Ramessu" — tässä hän osoitti pyylevää, lauhkean näköistä miestä kohteliaine, melkein hullunkurisine eleineen — "on sinua kaksi vuotta vanhempi. Mutta, kuten hän hyvin tietää, hänen äitinsä, joka on vielä elossa, on synnyltään syrialainen eikä mitään kuninkaallista sukua. Ja siksi ei hän koskaan voi istua Egyptin valtaistuimella. Eikö ole niin, poikani Ramessu?"
"Niin on, oi Farao", vastasi kreivi miellyttävällä äänellä, "enkä koskaan pyrikään istumaan tuolle valtaistuimelle, koska olen hyvin tyytyväinen tehtäviini ja varallisuuteeni, jotka Farao on suvainnut lahjoittaa minulle, esikoiselleen."
"Kreivi Ramessun sanat on kirjoitettava muistiin", sanoi Farao, "ja asetettava tämän kaupungin ja Memphiksen Ptahin temppeleihin ja Arnon Raan temppeliin Thebessä, etteivät ne tämän jälkeen tulisi enään kysymyksen alaisiksi."
Läsnäolevat kirjurit kirjoittivat sanat muistiin ja prinssin viittauksesta, minäkin kirjoitin ne, asettaen papyrusarkin, joka oli mukanani, polvelleni. Kun tämä oli tehty, jatkoi Farao: