Heti alkoi kuulua ylistyssanoja, joita tuli aivan tulvimalla, ja eräs hyvin lihava mies ryömi matkasta väsyneenä meitä kohti hiekan pöllytessä hänen ympärillään ja tervehti kuningasta tämän kaikilla kunnianimillä. Chaka käski hänen vaieta ja nousta sekä kertoa asiansa. Mies teki kuten oli käsketty ja kertoi kaikki, mitä olet jo kuullut, isäni, miten eräs nuorukainen, roteva ja vahva, tuli kirveskansan luo ja voitti Jikizan, tapparan haltijan, päästen siten tuon kansan päälliköksi, ja kuinka hän oli sitten ryöstänyt Masilon karjan ja karkoittanut hänet.

Chaka ei tiennyt mitään tuosta kirveskansasta, sillä maamme oli laaja siihen aikaan ja siinä eleli useita pienempiä heimoja, joista kuningaskaan ei ollut milloinkaan kuullut; sentähden hän tiedusteli Masilolta yhtä ja toista tuosta kansasta, taistelukuntoisten miesten lukumäärää, karjan paljoutta, sitä hallitsevan nuorukaisen nimeä ja erittäinkin kuninkaalle maksettavan velan suuruutta.

Masilo vastasi sanoen taistelukuntoisten miesten lukumäärän olevan noin puoli rykmenttiä ja karjaa olevan paljon, sillä he olivat rikkaita. Mitään veroa ei maksettu, ja nuorukaisen nimi oli Bulalio, Tappaja — sillä nimellä hänet ainakin tunnettiin, eikä hänkään ollut muuta kuullut.

Kuningas suuttui. "Nouse, Masilo", sanoi hän, "kiiruhda tuon kansan luo ja sano heille, sekä hänelle, jonka nimi on Tappaja, näin: 'On toinenkin tappaja, joka asuu Duguza-nimisessä kaupungissa, ja tämä on hänen tervehdyksensä, oi kirveskansa, ja sinulle, tapparan haltija. Nouskaa kaikki ja tulkaa karja mukananne hänen eteensä, joka asuu Duguzassa, ja luovuttakaa tuo voimallinen tappara Itkuntekijä hänen käteensä. Lähtekää heti ja täyttäkää tämä käsky, sillä muutenpa saatte pian istua iäisesti'" [Zulut haudataan istuvaan asentoon.]

Masilo sanoi toimittavansa käskyn perille, vaikka matka olikin pitkä ja hän pelkäsi suuresti astua hänen eteensä, jota sanottiin Tappajaksi ja joka asui kahdenkymmenen päivän matkan päässä pohjoisessa Kummitusvuoren varjossa.

"Mene", sanoi kuningas, "ja ilmesty eteeni kolmantenakymmenentenä päivänä tästä lukien tuon tapparapojan vastaus mukanasi! Ellet tule silloin, niin lähetän jonkun noutamaan sinua ja poikaakin!"

Masilo kääntyi ja riensi nopeasti täyttämään kuninkaan käskyä, eikä Chaka virkkanut asiasta sen enempää. Mutta minä ihmettelin sydämessäni, kuka tuo nuorukainen, tuo tapparan haltija, oikein mahtoi olla. Mielestäni hän oli pidellyt Jikizaa ja tämän poikia juuri siten kuin olisin ajatellut Umslopogaasin pidelleen heitä miehuuden ikään ehdittyään. Mutta minä olin myös vaiti.

Samana päivänä sain myös tietää, että vaimoni Macropha ja Nada-tyttäreni olivat kuolleet Swazi-maassa. Kerrottiin, että joukko halakazi-heimon miehiä oli hyökännyt heidän kyläänsä surmaten kaikki, muiden muassa Macrophan ja Nadan. Kuulin sanoman kyyneltäkään vuodattamatta, sillä olin jo niin murheiden murtama, ettei mikään voinut minua enää liikuttaa.

XX.

MOPO NEUVOTTELEE PRINSSIEN KANSSA.