"Iske, Mopo!"
Onhan samantekevää, kuulinko sanat korvillani vai vain sydämessäni. Käännyin katsomaan ja näin sateen nostattaman sumun läpi hänen kohoavan korkealle ilmaan ulvovan myrskyn edellä. Nyt hän oli Duguzan kohdalla, ja tuo säihkyvä keihäs lennähti hänen kädestään suoraan kaupunkiin, josta kirkas liekki leimahti heti korkealle.
Hän kiiti pysähtymättä edelleen häipyen viimein näkyvistäni kotiinsa taivaan korkeuksiin. Siten näkivät silmäni kolmannen ja viimeisen kerran Inkosazana-y-Zulun, tahi ehkä olin vain uneksinut, että näin hänet. Pian näen hänet jälleen, mutta en tässä maailmassa.
Istuttuani vielä hetkisen paikoillani minä nousin ja lähdin pyrkimään takaisin kaupunkiin myrskyn kanssa kamppaillen. Päästyäni lähemmäksi kuulin tuulen ärjynnän ja sateen kohinan läpi kaameita hätähuutoja. Astuin portista sisään ja kysyin, mikä oli hätänä, ja minulle kerrottiin, että taivaasta oli pudonnut tuli kuninkaan majan katolle hänen nukkuessaan. Katto oli palanut kokonaan, mutta sitten oli sade sammuttanut valkean.
Menin katsomaan ja näin kuun valossa, joka oli noussut sillä aikaa, Chakan seisovan suuren majansa edessä pelosta vavisten. Hän katseli tuijottavin silmin majaansa, jonka katto oli kokonaan palanut, ja sade valui virtanaan hänen ruumistaan pitkin.
Tervehdin kuningasta ja kysyin, mitä kummaa oli tapahtunut. Huomatessaan minut hän tarttui käteeni ja painautui puoleeni kuin isänsä turviin pakeneva lapsi murhamiesten lähestyessä, vetäen minut mukanaan lähellä olevaan pienempään majaan.
"Mitä kummaa on tapahtunut, oi kuningas?" kysyin minä toistamiseen, kun oli saatu valoa.
"Enpä ole juuri tuntenut pelkoa, Mopo", sanoi Chaka, "mutta nyt olen peloissani — aivan yhtä peloissani kuin sinä yönä, jolloin Balekan käsi viittasi tuolle, joka tuli luoksemme kuolleiden kasvoilla kävellen."
"Mitä sinä sitten pelkäät, oi kuningas, joka olet koko maailman herra?"
Chaka kumartui eteenpäin ja kuiskasi: "Näin jälleen unta, Mopo. Kuulehan! Tuomittuani eilen nuo pahantekijät, menin sitten nukkumaan, kun oli vielä valoisaa, sillä en voi nukkua pimeyden kiedottua vaippaansa koko maan piirin — en saa unta — tuo Baleka sisaresi vei sen mukanaan hautaansa. Vaivuin horroksiin ja näin merkillisen unen. Eräs hunnutettu olento tuli luokseni ja näytti minulle kummallisen näyn. Oli nimittäin kuin majani seinä olisi sortunut maahan, ja minä näin avonaisen paikan, jonka keskellä minä itse lepäsin kuolleena, ruumiissani paljon haavoja, ja veljeni Dingaan ja Umhlangana käyskentelivät ympärilläni ylevinä kuin jalopeurat. Kuninkaallinen vaippani, joka oli aivan verinen, oli Umhlanganan olkapäillä, ja kuninkaallinen keihääni, jonka kärki oli myös veressä, oli Dingaanin kädessä. Sitten näin sinun, Mopo, tulevan paikalle, tervehtivän veljiäni kuninkaallisella bayéte!-tervehdyksellä ja potkaisevan minua, kuningastasi. Samassa viittasi tuo huntuun kietoutunut olento ylöspäin haihtuen ilmaan, ja minä heräsin ja katso! — majani katto oli tulessa. Niin, semmoinen oli uni, jonka näin, Mopo, niin että sano nyt, palvelijani, miksi en tappaisi sinua, joka mieluummin tahdot palvella muita kuninkaita kuin minua ja joka olisit valmis tervehtimään veljiäni prinssejä kuninkaallisella tervehdyksellä, joka on vain minua varten?" ja hän tuijotti minuun kiukkuisesti.