Umslopogaas ulvahti vastaan ja kiiruhti vihurina eteenpäin. Galazi istui jalkojaan lepuuttaen eräällä suurella kivellä, ja sudet loikkivat iloissaan hänen ympärillään. Hän näytti hiukan uupuneelta. Rinnassa ja käsivarsissa oli haavoja, pieni kilpi on melkein riekaleina, ja Vartijassakin saattoi huomata taistelun jättämiä jälkiä. Umslopogaas astui hänen luoksensa luoden häneen rakkautta uhkuvan katseen.
"Kuinka on laitasi, veljeni?" kysyi hän.
"Eipä kovinkaan huonosti", vastasi Galazi, "mutta kaikki kumppanini kaatuivat iskettyämme maahan monta vihollista. Minä yksin lähdin pakoon kuin joku pelkuriraukka. Kimppuumme hyökättiin kolme kertaa, mutta me seisoimme paikallamme, kunnes arvelimme Liljankukan päässeen turvaan, ja kun vihdoin kaikki mieheni olivat kaatuneet, lähdin pakoon ja uin virran poikki, sillä minä halusin kuolla täällä omalla alueellani, Umslopogaas."
Minun täytyy sanoa sinulle, isäni, että Galazi oli taistellut verrattomalla urheudella solan suulla, vaikka hän ei itse puhunut siitä juuri mitään. Kävin myöhemmin paikalla ja laskin kaatuneet; niitä oli niin paljon, ettei noita yhdeksää kirveskansan soturia näkynyt niiden alta.
"Ehkäpä onnistumme tuhoamaan vihollisen, veljeni."
"Ehkäpä. Suuren joukon ainakin tapamme. Minusta tuntuu kuitenkin, että veljeytemme lähenee loppuaan, Bulalio, sillä Vartijan kantajan lopullinen kohtalo, josta isänikin minulle puhui, on nyt edessäni. Jos niin on, niin hyvästi, veljeni. Ystävyytemme on ollut aina vilpitön ja hyvä, ja sen loppu on vielä parempi. Se olisi sitäpaitsi voinut jatkua vuosia vielä, ellet sinä, veljeni, olisi koettanut tehdä hyvää paremmaksi ja täydentää toveruutemme meille suomaa iloa naisen rakkaudella. Siitä lähteestä on kaikki tämä paha alkunsa saanut, kuin joki pienestä purosta, mutta minkäpä kohtalolle mahtaa. Jos kaadun, niin elä sinä vielä kauan ja taistele monessa uljaassa taistelussa kuoliaksesi viimein sankarina tappara koholla; toivon, että saat toisen ystävän, minua urhoollisemman ja rivakamman, ja paremman, Vartijan, joka on aina valmis auttamaan sinua hädän hetkellä. Jos sinä kaadut ja minä jään eloon, niin minä vannon sinulle tämän valan. Kuolemasi kostan viimeiseen verenpisaraani saakka ja suojelen Liljankukkaa, jota rakastat. Annan hänelle kaikki, mitä hän tarvitsee elääkseen huoletonna; mutta en enempää. Vihollinen on jo lähellä. He kiersivät kahlaamon kautta, kun eivät tohtineet uida virran poikki, ja huusivat minulle, että he olivat vannoneet surmaavansa meidät tahi kuolevansa, kuten Dingaan kuningas oli käskenyt. Tästäpä sukeutuukin verraton taistelu, elleivät he todellakaan aio väistyä suttemme tieltä. Mitä siis käsket, päällikkö, jotta palvelijasi tietää totella?"
Umslopogaas kuunteli Itkuntekijään nojaten, sutten liikehtiessä ympärillä, ja itki, sillä Liljankukan ja minun jälkeeni hän rakasti Galazia enimmin koko maailmassa. Kun Galazi oli lopettanut, vastasi hän:
"Ellei minulla olisi tuolla ylhäällä erästä heikkoa ja avutonta olentoa, niin minä vannoisin sinulle, Susi, että heittäisin henkeni sinun ruumistasi syleillen, jos kaadut ennen minua. Ja jos kaadut ja minä jään eloon, niin minä vannon, ettei Itkuntekijä lepää, ennenkuin jokainen noista sotureista on henkensä heittänyt. Se on heiluva vuodesta vuoteen, kunnes viimeinen lepää yhtä hiljaa kuin sinä kuoltuasi. Ehkä tein väärin, Galazi, kun kuuntelin Zinitan houkutuksia ja annoin naisten tunkeutua väliimme. Toivokaamme, että löydämme kerran maan, jossa ei ole naisia, sotia vain, sillä siinä maassa me tulemme mahtaviksi.
"Nyt lopetamme toveruutemme hyvin ja komeasti, ja harmaa väkemme saa tapella tarpeekseen, ja ellei tuo vanha velhotar, joka istuu tuolla ylhäällä, ole milloinkaan ennen hymyillyt, niin nyt hän on hymyilevä taisteluamme katsellessaan. Tämä on suunnitelmani; käymme vihollisen kimppuun kaksi kertaa. Ensin metsässä, ja jos meidät työnnetään takaisin, niin sitten velhottaren polvilla luolan edustalla, jossa Nada on. Sanohan Susi, tahtooko harmaa väki tapella?"
"Viimeiseen saakka, veljeni, niinkauan kuin joku on niitä johtamassa, sitten en tiedä! Mutta niillä on vain hampaat keihäitä vastaan. Ehdotuksesi on hyvä, Bulalio. Lähtekäämme, olen levännyt."