Jo maanantaina kaadettiin ensimäiset puut — aluksi sain hankituksi vain kaksikymmentä miestä, koska muita töitä oli iso joukko vielä jälellä. Siten on tämän viikon aikana saatu tuskin seitsemääsataa runkoa rannalle — kuhnustelevaa ja hidasta kun väki täällä on — ja päivät niin tavattoman lyhyitä.
Mutt'en ole myöskään ennättänyt pitää heitä silmällä koko aikaa, koska minulla täällä kotona on ollut melkoista hommaa luistinradasta, vipukelkasta, tiestä jäälle ja jos jostakin.
Muistelen maininneeni, että kammarini ikkunasta, joka ei ole kartanonpuolella, näkee syvällä kukkulan alla olevalle lahdenperukalle. No niin — tuon lahden rannalta ei ole puita kaadettu, ja keskellä lahdenperukkaa on suurempi ja pienempi saari, nämäkin ihan koskemattomia. Täälläkin vanhat koivut ja lepät kurottelevat oksiaan katokseksi yli kapeiden salmien, ja niiden jäältä annoin akkojen laasta lumen. Olen vakuutettu, ettei yhdenkään Europan kaupungin luistinrata ole kauniimpi tätä — lumiset, kuuraiset puut ympäröivät koko rataa, jonka muodostaa kolme soukkaa, kiemurtelevaa salmea yllään oksakatos — kaikki muodostaen 8 numeron — hiukan liian suuri puuha lasten tähden, mutta olen aikonut puuhata sinne jonakin iltana pienen tenhonäytöksen tai huvitilaisuuden kirjavine lyhtyineen ja bengalitulineen, joten se houkuttelee aikaihmisetkin sinne. Sitä varten olen tehnyt jo Helsingistä suurehkon tilauksen.
Mutta sitäpaitsi olen antanut aurata suoran tien alas jäälle, joten täällä ylhäällä voi heittäytyä kelkalle ja laskea hurauttaa silmänräpäyksessä lahdelle.
Metsästellyt olen myös sangen ahkerasti — sitä sopii harjottaa mainiosti metsänhakkuun valvonnan ohella, koska paraimmat lintupaikat ovat juuri siellä.
Iltasin olemme usein soitelleet — joten huomaat, että olen käyttänyt aikani sekä hyödyksi että huviksi.
Ja lopuksi vielä, veli rakas — suo anteeksi että vaivaan — olisitko ystävällinen ja veisit Lagströmille terveisiä minulta ja käskisit hänen pitämään siitä huolta, että joulu Thorsbyssä vietetään entiseen tapaan, siten että kukin saa määrätyn osansa kuten ennenkin — hän kyllä tietää itse ja rahoja hänellä täytyy olla yllin kyllin.
Ja sitten — iloista joulua! Minun kyllä on merkillinen tänä vuonna. Siitä kuitenkin ensikerralla. Jää hyvästi.
Polle.