"Jokainen", lausui hän, "olisi heti myönyt metsän siihen hintaan, jota ensinnä tarjottiin, ei yksikään olisi saanut sitäkään hintaa, koska ei milloinkaan olisi tullut ajatelleeksi hakata itse metsää, eikä kukaan olisi ajanut asiaa niin nopeasti. Ne viisitoistatuhatta markkaa, jotka saitte ensi tarjouksen yli, ovat siis ehdottomasti teidän — minä en olisi koskaan niitä saanut."
"Senkö vuoksi, että olen valvonut oikeuttanne, tahdotte nyt asettaa minut niin kaksimieliseen valoon?"
"Kuinka niin — en ymmärrä teitä. Mutta ensinnäkin pysyy asia salaisuutenamme — ja toiseksi te olette tehnyt minut upporikkaaksi. Silloin kai voin palkita teitä pienellä rahasummalla. Te todella loukkaisitte minua, jos sanoisitte vielä sanankaan tästä asiasta — niin suuressa kiitollisuudenvelassa kun muuten teille olen."
Ylihuomenna on ukko Lindin kuolinpäivä — hänen suruvuotensa päättyy siis silloin. Onpa hauskaa nähdä, minkä näköinen hän on iloisemman värisessä puvussa. Uudenvuodenpäivänä hän astuu jälleen elämään pitämällä suuret juhlat — tulee päivälliset, valaistus jäällä uudelleen ja illallinen — ei ole kutsuttu ainoastaan koko seudun naapureja, vaan myöskin paljon etäämmällä asuvia henkilöitä. Nykyään olen minäkin niin itseoikeutettu sellaisiin tilaisuuksiin, että olen saanut ottaa osaa niiden suunnitteluunkin. Niinpä lupasin näinä päivinä panna kaiken kykyni liikkeelle hankkiakseni riistaa, jos kamreeri tahtoisi minun puolestani pitää silmällä työväkeä metsänhakkuussa.
"Me ajamme sinne kaikki", huudahti kapteeninrouva. "Me menemme sinne huomenna, olisi hauskaa nähdä suurien puiden kaatuvan — eikö totta?"
Olisi, olisi — huudettiin joka taholta — ainoastaan Kalle pyysi mukaan metsästykselle. Minä selitin, että kumpikin kävisi samalla kertaa, koska sillä taholla oli paraat metsästysmaat. Ja huomisaamuna lähdemme sinne siis varhain monella reellä — kapteeninrouva ja minä pikkureellä, koska hän piti sitä liian epämukavana toisille.
Ja nyt on hyvin myöhä — kello käy kahtatoista — täytyy siis lopettaa. Huudahdan niinmuodoin vaan sinulle vanhan tavan mukaan: Onnellista uuttavuotta!
Polle.
KAHDESKYMMENESTOINEN KIRJE.
Siltala, 1 p:nä tammik.