"Ja paljonko sitten nautit päivässä?"
"En tilkkaakaan päivällä. Mutta kun iltasin tartun kirjoihini, niin on tullut tavakseni — selvästi seurauksena siitä, että tupakoin silloin vahvasti — naukata lasillinen vettä, johon on kaadettu pisarainen konjakkia sekaan."
"Vai niin, ja se annos kasvaa päivä päivältä!" huudahti Bröijer.
"Niin — onhan se kasvanut."
"Ja nyt olet jo päässyt…?"
"Kahteen suureen vesikarahviiniin."
"Kahteen vesikarahviiniin — veikkonen? Ja konjakkia niihin menee?"
"Konjakkia niihin menee — kolmeneljännes litraa."
"Kolme neljännestä — joka ilta?!"
"Tai oikeammin joka yö — luen enemmäkseen aina aamupuoleen."