"Oi, sitten lähdemme heti sinne ylös", huudahti Annette, näköala illalla on sieltä ihan jumalainen.
Suurin osa seurasta lähti nyt sinne ylös. Portaat, jotka johtivat sinne, olivat todellakin omituiset.
Keskellä yläkertaa on suunnaton sali, koko otsikon levyinen, kaksi parveketta, toinen pihakuistin yläpuolella, toinen puutarhaan viettäen, mutta muuten muodostavat kerroksen taitteet molemmin puolin kahta käytävää, jotka kulkevat salista päätyihin. Kumpaankin käytävään johtaa alhaalta portaat, mutta molemmat ovat mutkikkaita kierreportaita ja niin ahtaat, että ainoastaan yksi henkilö kerrallaan voi nousta niitä.
"Näkeekö pehtori nyt — miten tästä viette flyygelin ylös?" kysyi kapteeninrouva.
"Kun kapteeninrouva kerran on selittänyt, että portaat ovat ahtaat, en tietysti koskaan ole ajatellut muuttaa soittokonetta tätä tietä."
"Mutta mitään muuta ei ole."
"On — suokaa anteeksi — parvekkeelta. Asetan flyygelin parvekkeelle, mistä sen voi helposti kantaa sisään."
Näköala tuolta ylhäältä oli todellakin lumoava tällaisena kesäyönä. Hämy oli niin ihmeellinen — huomattavasti valoisampaa kuin meillä Uudellamaalla — se ikäänkuin vain leikki yötä, mutta antoi katseemme sentään tunkeutua miten kauaksi tahansa, se lepäili niemillä ja saarilla ja siveli kaikki tasaiseksi — valoa ja varjoa ei ollut. Muuta ei erottanut kuin ääriviivat pehmosten vihreiden metsikköjen ja vesien välkkyvän hopeavyön välillä, joka kiersi niitä mitä kummallisimmissa kiehkuroissa ja mutkissa. Lähellä aaltoilevassa vehreydessä näimme hopealäikkiä ja juovia, kauempana oleva oli taasen muodostunut sinne tänne sirotelluiksi pehmeiksi kukkuloiksi, jotka lepäsivät hopeapinnalla, kaksinverroin korkeina kuvastuksen takia. Milteipä kaipasi siipiä tai ilmapalloa voidakseen nousta korkealle ja kerralla nähdä koko tuon ihanan harhalinnan.
Ihastushuudot kaikuivat kaikkialta, kunnes sali valaistiin ja me kävimme sisään.
"Uh!" huudahti nuorempi neiti Holming, ulkonäöltään päättäen pieni haaveksiva romaanisankaritar, "en uskaltaisi istua yksin täällä soittamassa — jossa ei huomaisi aaveita ennenkun ne ovat ihan kimpussa!"