"Soutaisiko herra Paul sinne todellakin vielä?"
"Hyvin kernaasti!"
"Miten äärettömän herttainen te olette! Katsohan", kääntyi hän kapteeninrouvan puoleen, joka juuri oli ennättänyt luoksemme, "oletko nähnyt moista ennen?"
"Nehän ovat aimo kaloja", huudahti tämä. "Miten pehtori on saanut ne?"
Hän ei tahtonut mitenkään uskoa, että olin onkinut ne. Mutta nyt häntäkin halutti lähteä päivällisten jälkeen mukaan. Ja tietenkin tahtoi Kalle samoin. Niin että noin viiden ajoissa soudimme jälleen vesille, me neljä, ja vaikka ruustinnan kädet usein vaipuivat hervottomina alas ja Kalle pari kertaa menetti koukkunsa kaloineen, kun hän itsepäisesti tahtoi vetää sen ylös ilman haavia, niin oli meillä kuitenkin illalla kotiin palatessamme suuremmoinen saalis. Ruustinna oli onnellinen ja kiitteli kiittämistään — oi, jospa Hanell-vainaakin olisi saanut olla mukana! — ja kapteeninrouva selitti että minun luonnollisesti tuli olla apuna kalojen syönnissä niinkuin niiden pyynnissäkin, ja kutsui minut illalliselle. Jonkatähden, hiukan siistittyä itseäni, lähdin nyt toisen kerran illalliselle herrastaloon.
Iso, lihava, tuore, keitetty lahna, kirpeen, kylmän piparjuurikastikkeen ja kerman kera — se on jumalten ruokaa! Koko seurue näytti ymmärtävän tuon herkun arvon ja koko aterian ajan keskusteltiinkin melkeen yksinomaan kalaretkestä ja niistä eri nykäyksistä, joita kullekkin oli sattunut.
"Ja nyt vielä hiukan soittoa tämän hauskan päivän päätteeksi", huudahti ruustinna, kun herettiin aterioimasta. "Eihän herra Paulin tarvitse hävetä näin oman väen kesken, vaikkei nyt heti niin erinomaisesti menisi — eikö totta? Nyt te uskallatte yrittää jotain Lillin nelikätistä kappaletta — onhan toki aina kauniimpaa mitä useampi ääni kaikuu keskenään sopusoinnussa."
Voi sitä vanhuksen viattomuutta!
"En pelkää ollenkaan omasta puolestani, ruustinna, kun kieltäydyn, vaan säälin kapteeninrouvaa, joka kärsisi siitä koko ajan. Ei se muita huvittaisi."
"Mitä turhia — ei Lilli ole mikään heikkohermoinen kaupunkilaislapsi, joka on kasvanut ilmattomassa ja auringottomassa huoneessa ja joka pyörtyy jokaisesta erehdyksestä — vai mitä sanot itse?"