Enkö sitten koskaan käy järkeväksi? Minusta olisi jo aika siihen.
Kun hän sitten läksi sisään lausuen: "siis, me ratsastamme Kekoniitylle — olen hetken kuluttua valmis", häpesin minä ja pidin sydämessäni ankarat käräjät ja tutkistelemukset sekä päätin kerta kaikkiaan käytöksestäni vastaisuuden varaksi, minkä tilaisuuden varalta tahansa. Tuollaisia hourumaisia mielen kuohahduksia ei saisi ilmetä enää toisten, ja ennen kaikkea tuli minun osottaa hänelle, ettei hänen pehtorinsa ollut mikään narri, vaan neljänkymmenen vuotias mies, johon nuori, kihlautunut nainen saattoi luottaa, jatkamalla hyvin rauhallisesti ja vakavasti keskustelun siitä, mistä se katkesi. Kun sentähden olimme onnellisesti päässeet matkan alkuun, sanoin minä:
"Oli kysymys siitä, pitikö lause, onni uskaliasta auttaa, paikkaansa. Olen huomannut että maanviljelijä tulee paraiten toimeen, jos hän jättää kaiken viisastelun ja uskaliaisuuden ja tekee aina vaan oikein. Jos sitten kohtaa onnettomuus, niin tuntee itsensä syyttömäksi eikä alistuminen käy niin katkeraksi. Mutta omistaen nykyajan kokemuksen ja tiedot ei pitäisi kenenkään, joka toimii oikein, joutua niin helposti vauriolle — ainakaan ei lähimainkaan niin useasti kuin se, joka tahtoo olla viisas."
"Pehtori asettaa viisaan oikeudenmukaisen vastakohdaksi. Minusta olivat molemmat käsitteet yhtä."
"Eipä suinkaan. Viisas mietiskelee ja panee alttiiksi — ja koska hän, kaikkitietävä kun ei ole, jättää laskustaan pois tekijöitä, jotka vaikuttavat hänen yrityksensä lopputulokseen, epäonnistuu hän useimmiten kuin onnistuu. Sitten on valitettavasti kyllä myöhäistä huokailla: oi, kunpa sentäänkin olisin tehnyt oikein! Sillä se, joka toimii oikein, ei välitä lainkaan tulevaisuudesta, vaan tarkastaa esineitä vain niiden nykyiseltä kannalta ja toimii tämän katsomustavan mukaan."
"Siis pehtorin mielestä olisi vaikuttimista johtunut aina oikeata?"
"Ei — vaikuttimista johtuneet juuri voivat viekotella minua mietiskelemään. Oikealla käsitän ainoastaan tietoomme perustuvaa järjen ratkaisua joka hetkessä, josta toivo on kokonaan sulettuna pois."
"Lyhyt ja sattuva määritys. Mutta mahtaako se pitää paikkaansa? Muistelen jostain lukeneeni, että määritelmä oikeasta yleensä on mahdoton."
"Olisi hauskaa kuulla tapaus, missä yksinkertainen määritelmäni ei pitäisi paikkaansa."
"Ajattelen yhden", hymyili hän. "Mutta joka tapauksessa, löytääkseen, kuten pehtori sanoo, tietoon perustuvan järjen ratkaisun, täytyy ihmisen olla viisas."