"Kuitenkin on sinun käämikoneesi yhä vielä seisomassa!" hän huusi
Rosalielle puiden nyrkkiään.
"Onko se minun syyni?"
"Laita itsesi työhön ja sukkelaan!"
Sen perästä hän kääntyi Perrinen puoleen.
"Mikä on nimesi?"
Vaikka hänen kylläkin olisi pitänyt edeltäpäin arvata sitä häneltä kyseltävän, niin hän kuitenkin joutui hämilleen eikä voinut heti vastata.
Ukko luuli ettei hän ollut kuullut kysymystä, kumartui eteenpäin ja huusi polkien puujalkaansa:
"Minä kysyn mikä on nimesi."
Perrine oli sillä välin ehtinyt vähäisen tointua ja muistella minkä nimen hän jo ennen on sanonut omakseen.
"Aurelie", hän vastasi.