"Puupietari käski hänen saattamaan minut tänne", selitti Rosalie.
"Vai niin! Vai sinua pitää saatettaman, sinua! No, saattakoon sitten sinut tohtori Ruchonin luokse. Mutta tiedä se: minä kyllä tiedustelen miten tämä on tapahtunut ja jos olet itse syypää siihen niin varo itseäsi!"
Hän puhui niin huutamalla että verannan ruudut miltei tärisivät ja että kuului melkein koko talossa. —
Tyttöjen juuri poistuessa näkyi herra Vulfran ovessa, hän kulki varovasti pitkin seinänvierustaa.
"Mistä on kysymys? Talouel?"
"Ei mistään erinomaisesta, herra Vulfran, eräs käämikonetytöistä on vaan loukannut kätensä."
"Missä hän on?"
"Tässä olen, herra Vulfran", vastasi Rosalie astuen lähemmäksi.
"Eikö tuo ole tuttu ääni? Etkö ole mummo Françoisen pikku tyttö?"
"Kyllä, herra Vulfran, minä se olen, minä, Rosalie."