"Kyllä tunsin askeleesi. Tule lähemmäksi ja kuuntele mitä minulla on sanottavaa. Kertomus kovasta onnestasi ja uljaasta taistelustasi sitä kestääksesi on herättänyt myötätuntoisuuttani ja sääliäni. Toiselta puolen on taito, jolla olet suoriutunut tulkinvirastasi ynnä käännöstyöstäsi, osottaneet minulle sinun olevan teräväpäinen tyttö, jota paitsi olen keskusteluistani huomannut köyhyydestäsi huolimatta saaneesi hyvää kasvatusta. Siitä pitäen kun tauti minulta riisti näkölahjan, tarvitsen jonkun, joka näkee minun puolestani ja samalla osaa huomata mitä minä tahdon häntä näkemään sekä voipi selittää minulle mikä selitystä ansaitsee. Luulin löytäneeni Guillaumessa semmoisen, sillä hänkin on hyväpäinen, mutta pahaksi onneksi on hänestä tullut semmoinen juomari, ettei hänestä enää ole ajajaksikaan, vielä vähemmin muuksi seuraksi, etenkin kuin hän muutoinkin on käynyt kovin huolimattomaksi. Tahdotko astua Guillaumen sijaan ja ottaa paikan, jota hän ei ole voinut säilyttää, saat palkaksi alussa yhdeksänkymmentä frangia kuukaudessa ja palkkaa kyllä lisään, mikäli, niinkuin toivon, tulen olemaan tyytyväinen sinuun."
Ilon valtaamana Perrine ei voinut vastata siihen sanaakaaa.
"Et vastaa mitään."
"Sanat takertuivat kurkkuuni enkä osaa kiittää teitä niinkuin minun pitäisi, mutta minä olen niin liikutettu, niin iloinen… en voi selittää… älkää uskoko…"
Herra Volfran keskeytti:
"Kyllä uskon tarjoukseni sinua todellakin liikuttaneen, äänesi sen ilmottaa, ja olen iloinen siitä. Onhan siinä ikäänkuin lupaus, että teet kaiken voitavasi tyydyttääksesi minua. Mutta nyt toiseen asiaan. Joko olet kirjottanut sukulaisillesi?"
"En, herra; en ole voinut kun minulla ei ole ollut paperia…"
"Hyvät Voit tehdä sen vielä. Herra Benditin huoneesta, jossa saat työskennellä, kunnes hän tulee terveeksi, löydät kyllä tarpeelliset kirjotuskojeet. Kerro sukulaisillesi mimmoista sinun on täällä ja asemasi minun luonani. Jos heillä on parempaa tarjona, niin he pyytävät sinua tulemaan, ellei, niin he antavat sinun jäädä tänne."
"Ihan varmasti he jättävät minut tänne."
"Niin minäkin luulen, ja luulenpa sen olevan parempaakin sinulle nykyään. Mutta kun sinun vastedes tulee olla paljon konttorissa kun joudut tekemisiin virkamiesten kanssa, joiden luokse usein lähetän sinut toimittamaan asioitani, niin et voi esiintyä entisessä puvussasi, se kun herra Benoistin kertomuksen mukaan on kovin huono…."