— En minä ole valmistanut.
— Miksikä et? kysyi Kalle.
— Enpä vaan ole joutanut, puolusti toinen.
— Miksei sitä jouda, kun vaan on halua, sanoi Kalle närkästyneenä.
— Ei kaiketi se nyt pakollista liene. Kuka siihen voi pakottaa, kun ei vaan tahdo, sanoi toinenkin terävästi.
— Kylläpä se on pakko, kun kerran lupaa. Miksi lupasit? kun sitten et lupaustasi täytäkään, sanoi Kalle. Nyt sinun tähtesi meni koko ilta hukkaan, eihän muutakaan ohjelmaa ole.
Kaikki olivat hyvin nolon näköisiä.
Antti vihellellen lähti tarjoiluhuoneeseen. Hän, vaikka olikin teräväkielinen, ei löytänyt sanoja tällä kertaa.
— Tanssi lopuksi, sanoi joku.
— Tanssi pystyyn! kuului kiihkeitä ääniä.