— Älä valehtele, huusivat tytöt.
— Näkeehän tuon jo niistä päälle päinkin, että sitä ne vailla ovat, miestä — — —
— Se on toisinpäin, huusivat taasen tytöt.
— Kun vaan pikkusenkaan sinne päinkään vihjasee, niin silloinkos tyttö tulessa on. Koettaa olla niinkuin ei mitään välittäisi, mutta silmät palaa ja välkkyy kuin sammumaton tuli sisässä palaisi. Koettaa muka panna vastaan, jos syliinsä kaappaa, mutta ei pane vastaan kuitenkaan tarpeeksi asti.
— Oletko sinäkin muka niin likelle ketään päässyt? —
— No antakaa, kun selitän. Ja silloinkos ne vietävät ovatkin vaarallisia. Silloin ne pään pyörälle panevat.
— Sinun pääsi on pyörällä panemattakin.
— Niin, silloin ne pään pyörälle panevat vakavaltakin mieheltä. Silloin siitä tytöstä ei saa selvää onko se kala vai lintu vai onko se mikä.
— Sammakko sinun sylissäsi on istunut.
— Mieluinen kapine se vaan tuntuu olevan, jatkoi tyynenä Aappo. Moni mies sillä tavalla on antanut itsensä pettää.