Oli muuan kaunis kevät-aamu, kun "Paltsu" vääntäysi huohottaen lihavuuttaan Aunolan ovesta sisään.
Aunola näperteli jotain kyökin ikkunan edessä ja pikku Janne seisoi hänen polveaan vasten odottavan näköisenä.
Aunolaiska tahtoi viedä harvinaisen vieraan tupaan, mutta Paltsu-herra istui mieluimmin kyökissä ukon kanssa. Siinä ei auttanut Aunolan muorin päivittelemiset.
Ensimäiseksi rupesi Paltsu pikku pojan kanssa pakisemaan.
— Mikä sinun nimesi on?
— Janne.
— Tämä on vävynne poika?
— Niin on.
— Hän on meidän "Delphinissä"?
— Niin on.