* * * * *
Samana kesänä, syksypuolella, tuli Jaakon jahti valmiiksi. Nimekseen sai se "Matilda", eikä aivan syyttä.
Ennen meren jäätymistä teki "Matilda" joitakin matkoja rannikkokaupunkien välillä.
Kun Jaakko ja Antti tulivat sinä syksynä viimeiseltä matkaltaan, kuulivat he, että Björkqvistin Epukin oli maallisen matkansa päättänyt. Hänet oli tavattu kuolleena kamaristaan… Jaakko muisti, että osaksi oli Epunkin syytä siihen, että hänestäkin tuli merimies. Epun sanat: "Vielä sinäkin ehkä tämän puun latvassa kiikut" olivat antaneet hänelle yllykettä merelle pyrkimään. Eipä hänellä ollut katumista vaikka Epun ennustus olikin toteutunut…
Niin kauvan, kunnes "Matilda" joutui hylyksi, kuljetti Jaakko sitä. Kumppaninaan oli hänellä sitten myöhemmin omat poikansa. Toisinaan otettiin se oikeakin Matilda mukaan. Silloin saatiin hyvää kahvia ja tavallista makeampia aterioita.
Muutamat toisetkin varakkaammat merimiehet rakensivat samallaiset jahdit.
Siihen hupenikin aikoinaan niin mahtava Raahen laivasto.
* * * * *
Ja nyt ei liene enää jälellä niitäkään.
Varvi on myöskin tyhjä; ruoho on kasvanut entisten tapulien paikalle. Yhdessä kohti on vielä jälellä mahtava läjä pitkiä mastopuita, nekin harmaita, ilmansyömiä.